Uranium One
Uranium One on alun perin kanadalainen maailmanlaajuinen uraanin, litiumin ja biopolttoaineiden tuottaja, joka kuuluu nykyisin Venäjän Rosatomin TENEX Groupiin.
Yhtiö perustettiin nimellä Southern Cross Resources vuonna 1997 Torontossa ja se listattiin Toronton pörssiin. Yhtiö yhdistyi eteläafrikkalaisen Aflease Gold and Uranium Resources Ltd. kanssa 2007 314 miljoonan dollarin kaupalla, jossa Southern Cross hankki kaikki Afleasen osakkeet[1]. Tämä keräsi yhteen Afleasen uraani- ja kultavarannot Southern Crossin Kanadan ja Australian uraanivarantojen kanssa. Yhtiön nimeksi tuli SXR Uranium One Inc. ja listattiin Toronton lisäksi Etelä-Afrikan pörssissä.[2] Tavoitteena oli aloittaa uraanin tuotanto Dominion Reefsin kaivoksessa lähellä Klerksdorpia 2007.[1]
SXR Uranium One osti kazakstanilaisen UrAsia Energy Ltd:n vuonna 2007 3,1 miljardilla dollarilla, jolloin siitä tuli maailman toiseksi arvokkain uraanin tuottaja Cameco Corpin jälkeen. Yhtiö tuotti 3200 tonnia U3O8-uraanioksidia Kazakstanissa, Etelä-Afrikassa, Australiassa, USA:ssa ja Kanadassa Dominionin, Akdalan (KZ), Etelä-Inkain (KZ), Kharassanin (KZ) ja Honeymoonin (AU) kaivoksissa vuonna 2008.[3]
Uranium One osti Yhdysvaltain ainoan Shootaring Canyonin rikastuslaitoksen, jossa uraanirikaste "yellow cake" muunnetaan UF6-fluoridiksi, U.S. Energy Corp:ilta vuonna 2008 ja sai myös valtausoikeudet. Uranium One myi kuitenkin laitoksen Anfieldille 2014 ja samalla Utah'n ja Arizonan uraaniesiintymät.[4]
Rosatomin osana muokkaa
Vuonna 2009 Rosatomin kaivospuoli ARMZ Uranium Holding sai 16,6 % Uranium Onen osakkeista vaihtokaupassa, jossa yhtiö sai puolet Budenovskoje 2 -kaivoksen osakkeista Karataun esiintymän alueella Etelä-Kazakstanissa, josta puolet kuuluu KazAtomPromille. Näin Rosatom ja Uranium One muodostivat strategisen yhteistyösopimuksen.[5]
Rosatomin omistusosuus laajeni kun ARMZ luovutti Akbastaun ja Zarechnojen uraanikaivokset Uranium Onelle ja sen omistusosuus yhtiössä nousi yli 51% vuonna 2010.[6]
Yhtiön haltuunotto tuli päätökseen 2013, kun Rosatom lunasti loput Uranium Onen osakkeet 1,3 miljardin Kanadan dollarin hintaan, jonka jälkeen yhtiö vedettiin pörssistä ja siitä tuli kokonaisuudessa Rosatomin tytäryhtiö.[7]
Uranium One osti 2017 Tansaniasta Mantra Tanzanian ja jatkoi Mkujujoen kaivosprojektia.[8]
Yhtiö luopui 2015 Honeymoonin kaivoksesta Etelä-Australiassa, ja myi sen Boss Resourcesille.[9] Willow Creekin kaivos Wyomingissa USA:ssa suljettiin 2018.[10]
Uranium Onen korruptioepäilyt muokkaa
Yhtiö nousi puheenaiheeksi Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa. The New York Times kertoi huhtikuussa 2015 että Uranium Onen johtokunnan puheenjohtaja Ian Telfer oli lahjoittanut 2,35 miljoonaa dollaria Clinton Foundationille.[11] NYT vihjasi että Hillary Clinton toimiessaan ulkoministerinä hyväksyi yhtiön myynnin Clinton Foundationin saamien lahjoituksen seurauksena.[12]
Breitbart Newsin toimittaja Peter Schweizer väitti toukokuussa 2015 julkaistussa kirjassaan Clinton Cash: The Untold Story of How and Why Foreign Governments and Businesses Helped Make Bill and Hillary Rich, että Clinton Foundation oli saanut yhteensä 145 miljoonaa dollaria lahjoituksia, jotta Obaman hallinto ja ulkoministeri Hillary Clinton tukisivat Rosatomin Uranium Onen ostoa. Bill Clinton puhui Moskovassa Renaissance Capitalin järjestämässä tilaisuudessa puolen miljoonan palkkiota vastaan Rosatomin ostettua Uranium Onen, mutta ennen kaupan hyväksyntää Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain The Committee on Foreign Investments olisi voinut estää kaupan, sillä yhtiö tuotti viidenneksen uraanista Yhdysvalloissa ja lisäksi se etsi uraania lukuisista osavaltioista.[13]
Donald Trump muunsi asian väitteeksi "Hillary antoi Amerikan uraanioikeudet venäläisille", minkä Trump sanoi kesäkuun 2016 puheessaan, syyskuussa 2016 Trumpin kampanjan lehdistötiedotteessa ja uudelleen televisiomainoksissa.[14]
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Court sanctions Southern Cross takeover of Aflease The Mail & Guardian. 6.12.2005. Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Wendy Stueck: S. African firm nabs uranium miner The Globe and Mail. 6.7.2005. Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)
- ↑ World Nuclear Association - World Nuclear News www.world-nuclear-news.org. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Hidden Value in Anfield Energy: The Shootaring Uranium Mill Oil & Gas 360. 26.6.2018. Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)
- ↑ World Nuclear Association - World Nuclear News www.world-nuclear-news.org. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ World Nuclear Association - World Nuclear News www.world-nuclear-news.org. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Uranium One to delist shares as Russia's state nuclear firm takes control Reuters. 19.10.2013. Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Uranium One applies to suspend Mkuju River project - World Nuclear News www.world-nuclear-news.org. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ https://www.world-nuclear-news.org/C-Russia-sells-Australian-mining-arm-to-Boss-Resources-01091501.html
- ↑ Uranium One mothballs US mine - Nuclear Engineering International www.neimagazine.com. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Jo Becker, Mike McIntire: Cash Flowed to Clinton Foundation Amid Russian Uranium Deal The New York Times. 23.4.2015. Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)
- ↑ NY Times: Hillary Clinton Approved Russian Uranium Deal After $2 Million Donation to Clinton Foundation yahoo.com. Viitattu 10.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Eugene Kiely: The Facts on Uranium One FactCheck.org. 26.10.2017. Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)
- ↑ David Emery: Did Hillary Clinton Give 20% of United States' Uranium to Russia in Exchange for Clinton Foundation Donations? Snopes. 25.10.2016. Viitattu 10.1.2023. (englanniksi)