Unto Pusa

suomalainen taidemaalari

Unto Pusa (18. tammikuuta 1913 Viipuri8. marraskuuta 1973 Helsinki[1]) oli suomalainen taidemaalari ja professori.

Unto Pusa
Henkilötiedot
Syntynyt18. tammikuuta 1913
Viipuri
Kuollut8. marraskuuta 1973
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti taidemaalari
Taiteilija
Kuuluisimpia töitä Kaupunki nousee, 1953; Rannanjärvi ja Isoo-Antti, 1971
Palkinnot

Pro Finlandia 1963

UraMuokkaa

Unto Pusa syntyi Viipurissa ja opiskeli sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Pariisissa.[2]

Pusa kuului Prisma-ryhmään muiden muassa Sam Vannin kanssa.

Hän toimi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston opettajana 25 vuoden ajan (1946–1970) ja opetti useaan otteeseen myös Vapaassa taidekoulussa.[2] Unto Pusa toimi myös ABC-piirustuskoulun johtajaopettajana vuosina 1946-1966.[2] Hänellä oli ateljeerakennus Helsingin Lauttasaaressa.[3]

Unto Pusa sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1963 ja professorin arvonimen 1969.[4]

Unto Pusan vaimo, taidegraafikko Maijaliisa Pusa lahjoitti testamentissaan Kuvataiteen keskusarkistolle valokuvakokoelman, johon kuuluu 2 260 pääasiassa mustavalkoista negatiivia ja vedosta noin vuosilta 1910–1970.[5]

Taiteellinen tuotantoMuokkaa

Unto Pusa maalasi klassisia sommitelmia lähestyen töissään kubismia ja abstraktismia. Työt olivat värikylläisiä – hän sai värimaailmaansa vaikutteita Henri Matissen teoksista, vaikka sommittelikin omat työnsä paljon kurinalaisemmin.[6] Muita ranskalaisia esikuvia olivat Paul Cézanne ja Fernand Léger.[4]

MonumentaalityötMuokkaa

Unto Pusan merkittäviä monumentaalitöitä ovat Kaupunki nousee, 1953, Merita-pankki, Lahti; Kotimaani ompi Suomi, 1959, Käpylän ala-aste, Helsinki; Suma, 1960, Koillis-Lapin ammattioppilaitos, Kemijärvi; Keskus, 1962, Kokkolan virastotalo; Oulunsuun Kastellin kirkon lasimosaiikki, 1962, Oulu; Kansa rakentaa, 1963, Sampo-Varma, Helsinki; H2SO4/Harjavalta, Uusikaupunki, Kokkola, Kotka, 1967, Kemiran pääkonttori, Helsinki.[4]

KirjallisuusMuokkaa

Unto Pusan tunnetuin kirja lienee Teknillisen korkeakoulun julkaisema Plastillinen sommittelu. Se julkaistiin vuonna 1963, ja kirjan seitsemäs painos otettiin vuonna 1986. Unto Pusa kirjoitti myös kirjat Väri – muoto – tila (1967) ja Taiteesta (1982).[4]

LähteetMuokkaa

  1. Pusa, Unto Kansallisgalleria. Viitattu 25.8.2019.
  2. a b c Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen taiteilijaseura
  3. Häggman, Fredrik: Postlådebolag på Drumsö kan spåras till ökänd brottsling. Hufvudstadsbladet, 4.4.2022, s. 4–5. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 4.4.2022.
  4. a b c d Wessman, Kerttuli: ”Pusa, Unto (1913–1973)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 829–830. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.
  5. Pakkanen, Veiko: Valokuvakokoelmien vuosi 1998 Dokumentti. 1999. Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto. Viitattu 25.8.2019.
  6. Kuvataiteen keskusarkisto

Aiheesta muuallaMuokkaa