Uno Jakob Oskar Gadd

Uno Jakob Oskar Gadd (4. heinäkuuta 1864 Muolaa – 8. helmikuuta 1944 Helsinki) oli juristi ja pankinjohtaja, joka vangittiin yhdenvertaisuuslain vastustamisesta.

Gaddin vanhemmat olivat piirilääkäri Carl Oskar Gadd ja Sofia Fredrika Lindequist. Hän tuli filosofian kandidaatiksi 1886 ja lakitieteen kandidaatiksi 1891 ja toimi sitten Viipurin hovioikeuden kanslistina vuodesta 1898 ja notaarina vuodesta 1899.

Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov erotti hänet virasta 1903. Työskenneltyään Viipurissa Pohjoismaiden Osakepankin konttorissa 1903–1906 hän sai viimeksi mainittuna vuonna takaisin notaarin viran. Samana vuonna hänestä tuli hovioikeuden asessori ja 1909 hovioikeudenneuvos. Gadd erotettiin virasta uudestaan 1913, koska hän vastusti yhdenvertaisuuslakia, ja tuomittiin 8 kuukaudeksi Pietarin Krestyn vankilaan 1915. Vuosina 1914–1915 hän toimi Tampereen Säästöpankin johtajana, 1917 hän oli puoli vuotta jälleen hovioikeuden neuvoksen virassa ja 1916–1934 hän toimi Pohjoismaiden Osakepankin ja myöhemmän Pohjoismaiden Yhdyspankin notariaattiosaston esimiehenä.

Gaddin puoliso oli vuodesta 1900 Ida Maria Jacobson. Heidän poikansa oli kihlakunnantuomari Erik Gadd.

Lähteet

• Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 220.

Aiheesta muualla

• GADD Uno Jakob Oskar. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu. Viitattu 13.1.2014.