Una tragedia al cinematografo
Una tragedia al cinematografo (”Murhenäytelmä elokuvissa”) on vuonna 1913 valmistunut italialainen mykkäelokuva. Enrico Guazzonin ohjaamassa lyhyessä komediassa esiintyy myöhempi elokuvadiiva Pina Menichelli.
| Una tragedia al cinematografo | |
|---|---|
 Bruto Castellani elokuvateatterin johtajana. Taustalla Quo vadisin mainosjuliste. |
|
| Ohjaaja | Enrico Guazzoni |
| Pääosat | Ignazio Lupi, Pina Menichelli, Bruto Castellani |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Italia |
| Tuotantoyhtiö | Cines |
| Ensi-ilta | 1913 |
| Kesto | 166/152 metriä (8 min.) |
| Alkuperäiskieli | mykkäelokuva |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Juoni muokkaa
Claran mustasukkainen aviomies Antonio lähtee seuraamaan vaimoaan kaupungille. Clara tapaa sattumalta elokuvateatterin edessä miespuolisen tuttavansa, ja Antonio luulee heidän menneen yhdessä elokuviin. Raivostunut aviomies yrittää tunkeutua elokuvasaliin ja kertoo teatterin johtajalle aikovansa tappaa vaimonsa. Elokuvateatterin johtaja keskeyttää näytännön ja kehottaa kaikkia pariskuntia, joiden omatunto ei puhdas, poistumaan takaovesta. Elokuvan päättyessä paikalla on enää muutama katsoja.[1]
Näyttelijät muokkaa
| Ignazio Lupi | … | Antonio |
| Pina Menichelli | … | Clara |
| Bruto Castellani | … | elokuvateatterin johtaja[1] |
Tuotanto ja restaurointi muokkaa
Una tragedia al cinematografo on yksi tuolloin vielä tuntemattoman Pina Menichellin Cinesille tekemistä lyhytelokuvista. Se on hauskasti toteutettu pikku vitsi,[1] joka heijastaa aikansa käsityksiä elokuvateattereista moraalittomuuden pesäpaikkoina[2]. Tarinan mukaan elokuva perustuu tositapahtumaan. Se sisältää myös toisen, hienovaraisemman vitsin: Elokuvateatterin johtajana nähdään porvarillisiin vaatteisiin puettu Bruto Castellani, joka esittää voimamies Ursusta teatterin seinillä mainostetussa Enrico Guazzonin elokuvassa Quo vadis?[1] Voyerististä vaikutelmaa korostaa teatterin valkokankaalla näytetty mustasukkaisuusdraama[3].
Elokuvan hollanninkielisillä väliteksteillä varustettu versio on restauroitu Alankomaiden elokuvamuseossa. Restaurointi perustuu museon Jean Desmet -kokoelmassa säilyneeseen sävytettyyn nitraattikopioon. Alkuperäisestä 166 metrin pituudesta on jäljellä 152 metriä.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Bianco e Nero, numero speciale: Il cinema muto italiano 1913, seconda parte (1994), s. 297–298.
- ↑ Dalle Vacche, Angela: Diva: Defiance and Passion in Early Italian Cinema, s. 188–190. Austin: University of Texas Press, 2008. ISBN 978-0-292-71661-2.
- ↑ Antti Alanen: Film Diary anttialanenfilmdiary.blogspot.fi. Viitattu 7.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Museo Nazionale del Cinema museocinema.it. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 7.6.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Una tragedia al cinematografo Internet Movie Databasessa (englanniksi)