Ukon kunnia

suomalainen toimitus Ukko ylijumalalle sateen saamiseksi

Ukon kunnia tai Ukonkunniat on metsäsuomalaisten keskuudessa säilynyt suomalainen maatalousyhteisön toimitus Ukko ylijumalalle sateen saamiseksi viljelyksille.[1]

Ukon kunnia toimitettiin, jos sateet viipyivät alkukesästä. Rituaalissa emäntä valmisti tuohiropposen, johon pantiin ensin kaivon eteläpuolelta otettua turvetta, minkä jälkeen isäntä pani turpeeseen kolme jyvää kustakin viljeltävästä lajista sekä uhriksi hopeaa. Ropponen laitettiin keskipäivällä tuvan oven yläpuolella olevalle Ukon hyllylle, eli niin sanotulle Lykkylaudalle. Ropposta laitettaessa hyllylle isännän tuli olla kokonaan valkoisissa vaatteissa. Tämän jälkeen hopeaa vietiin myös ensiksi kuivumaan alkaneeseen pellon nurkkaan ja siihen kaadettiin tilkka olutta. Tuohiruopposta kasteltiin tämän jälkeen kahdesti päivässä siihen saakka, kun sadetta vihdoin saatiin.[1]

Sateen tultua tuohiropponen otettiin Ukon hyllyltä ja vietiin siihen pellon reunaan johon hopea oli uhrattu. Siellä sitä säilytettiin sadonkorjuuseen asti, minkä jälkeen se vietiin lopuksi maan pitävän eli maanhaltijan pöydälle.[1]

Ukon annettua sateet pidettiin koko kyläkunnan yhteiset pidot, Ukon keikkeet.[1]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko, s. 104. Gaudeamus, 2018.