Ukon keikkeet olivat suomalaisissa maatalousyhteisöissä Ukon kunniaa seuranneet koko kyläkunnan yhteiset juhlat Ukolle hyvän sadon takaamiseksi.[1]

Ukon Keikkeissä emännät tekivät niin vahvaa olutta kuin pystyivät. Oletuksena oli, että mitä enemmän ihmiset olivat juovuksissa, sitä enemmän tuli viljaa. Elleivät myös emännät olleet humalassa, niin Ukko ylijumala otti vuodentulosta puolet pois. Juominen ei koskenut vain aikuisia vaan myös lapsille ja kotieläimille annettiin ryypyt.[1]

Toimituksen ajaksi kyläkunnasta valittiin yksi henkilö olemaan selvinpäin ja vastaamaan välttämättömistä toimista, kuten lehmien lypsämisestä.[1]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko, s. 104. Gaudeamus, 2018.