Avaa päävalikko

Jaakonpäivä eli Jaakon nimipäivä on nykyisessä suomalaisessa kalenterissa 25. heinäkuuta. Jaakon päivä lopettaa naisten viikon.[1] Kirkollisessa perinteessä päivä on apostoli Jaakob vanhemman, Sebedeuksen pojan muistopäivä[2] Suomessa samaa päivä on entisaikaan sanottu myös Ukkosen päiväksi, joka liittyi Ukko ylijumalaan.

Sisällysluettelo

Jaakon kylmä kiviMuokkaa

Vanhan uskomuksen mukaan Jaakko heittää kylmän kiven veteen 25. heinäkuuta, joka on Jaakon nimipäivä.[3] Kiven heittämisen taustalla on Pyhän Jaakobin pyhiinvaellukseen liittyvä symbolinen merkitys: kivi on syntitaakka, joka heitetään pois synneistä vapautumisen merkiksi.[4]

Jaakon kylmän kiven heittämisen uskottiin aiheuttavan vesien viilentymisen. Uimakausi alkoi olla lopuillaan, ilmat viilenivät ja syyskesä alkoi.[3] Uskomus Jaakosta ja kylmästä kivestä on syntynyt juliaanisen kalenterin aikana, josta luovuttiin Ruotsissa ja Suomessa vuonna 1753. Luonnon kannalta nykyisessä kalenterissa Jaakonpäivää vastaa Salmenpäivä 5. elokuuta, ja juuri siihen aikaan järvivedet alkavat Suomen ympäristökeskuksen tilastojen mukaan keskimäärin kylmetä. Jaakonpäivästä alkaa vanhan käsityksen mukaan syyskesä.[5]

Helsingissä Suomen Epätieteellisen Seuran toiminnanjohtaja Jaakko Koskinen on pilan päiten heittänyt kiven Helsingin Kolera-altaaseen vuodesta 1995 alkaen Jaakon päivänä.[6][7]. Vedet kylmettävänä kivenä on toiminut muun muassa syväjäätynyt kivi, kosminen meteoriitti, katutyömaalta lainattu mukulakivi, Etnan laavakivi, riimukiven puolikas, Volgan mutkan kivi ja vuolukivi.[8] Onpa altaaseen kerran heitetty kiven sijasta silitysrauta, jonka tarkoituksena oli kylmentämisen sijaan lämmittää kylmän kesän uimavedet ja näin pitkittää uimakautta.[9]

Ukkosen päiväMuokkaa

Ennen vanhaan Jaakon päivä pyhitettiin vähän samaan tapaan kuin juhannus. Tämä lienee pakanallista perua, sillä päivä pyhitettiin Ukolle eli muinaisuskoisten ukkosen jumalalle, ja sitä kutsuttiin Ukkosen päiväksi. Ukkosen päivänä ei saanut kolistella eikä muutenkaan metelöidä, äänekkäät työt oli siirrettävä seuraaviin päiviin, koska kova ääni saisi ukkosen äkeänä paikalle,[1] minkä uskottiin pilaavan sadon. Ukkosen päivän aikoihin saatettiin aloittaa sadonkorjuu, mutta itse ukkosen päivänä ei saanut työskennellä.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b 2001 Kodin vuosikalenteri 2000, s. 207.
  2. Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri, s. 205. Otava, 1969.
  3. a b Ilmatieteen laitoksen sivut
  4. Hämewiki: Rengon kirkko hamewiki.fi.
  5. Heittääkö Jaakko kylmän kiven? Ilmatieteen laitos. Viitattu 14.8.2009.
  6. HS.fi
  7. Epätieellisen seuran Jaakonpäivä
  8. Suomen Epätieteellisen Seuran verkkosivusto. http://www.epätieteilijät.fi/. Luettu 6.8.2012.
  9. Napanöyhtäinen kivi molskahti Kolera-altaaseen. Ylen uutiset 25.7.2011. http://yle.fi/uutiset/napanoyhtainen_kivi_molskahti_kolera-altaaseen/5396292. Luettu 6.8.2012.

Aiheesta muuallaMuokkaa