Avaa päävalikko

Naistenviikko

seitsemän päivän ajanjakso 18.–24. heinäkuuta

Naistenviikko (ruots. fruntimmersveckan) on seitsemän päivän ajanjakso 18.24. heinäkuuta, jolloin suomalaisessa almanakassa on vain naisten nimiä. Silloin juhlitaan Riikkaa, Saaraa, Markettaa, Johannaa, Leenaa, Oilia, Kristiinaa ja Tiinaa monine nimimuunnoksineen. Kaikkiaan naistenviikolla on almanakassa 34 nimeä (vuonna 2017),[1] ja silloin viettää nimipäiväänsä noin 627 000 naista (vuonna 2011), joista 280 000:lla on silloin ensimmäisen etunimensä mukainen nimipäivä.[2]

Entisaikaan naistenviikolla säätä seurattiin erityisen tarkkaan, sillä se ajoittuu heinäntekoaikaan. Vanha kansa väitti, että naistenviikko ei mene ilman sadetta, sillä naiset ovat kovia itkemään. Sateisuutta kuvataan monilla sananparsilla. Kustaa Vilkunan mukaan syy sateeseen laitettiin kunkin nimipäivänviettäjän tiliin, ja syntyi kaikenlaisia sanalaskuja, esimerkiksi "Mataleena itköö mielellään" tai "Reeta pissii pirahuttaa". Syynä käsitykseen naistenviikon sateisuudesta lienee se, että heinäkuun loppupuolisko on tyypillisesti sateista aikaa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan täysin poutaisia naistenviikkoja on keskimäärin kerran 10 vuodessa ja saman verran on naistenviikkoja, jolloin sataa kuutena tai kaikkina seitsemänä päivänä. Tyypillisintä on, että naistenviikolla sataa kolmena tai neljänä päivänä.[3]

HistoriaMuokkaa

Naistenviikko alkoi muotoutua keskiajalla, kun samalla viikolla vietettiin kahden pyhimyksen, Pyhän Maria Magdalenan ja Kristina-neitsyen merkkipäivää. Myöhemmin samalle viikolle tuli myös muita naisten merkkipäiviä: 1600-luvulla Saara ja myöhemmin Marketta. Olga tuli 1868 Apollinaarin tilalle ja vuonna 1929 Fredrikin tilalle tuli Riika ja Rieti, jotka syrjäytti vuonna 1950 Riikka.

Ruotsinkielisessa kalenterissa Fredrikin päivä 18. heinäkuuta on säilynyt ja naistenviikko on kuusipäiväinen.

Naistenviikon nimipäivätMuokkaa

LähteetMuokkaa