Uimaharjun sellutehdas
Uimaharjun sellutehdas eli Enocell on Stora Enso -konserniin kuuluva sulfaattisellutehdas Uimaharjussa Pohjois-Karjalassa. Tehdas on perustettu vuonna 1967 osittain korvaamaan paikkakunnalta vuonna 1952 lopetettua Kaltimon pahvitehdasta. Tehtaan kapasiteetti on 630 000 t/a[1] koivu- ja mäntysellua. Henkilökuntaa tehtaalla on 160.[2] Tehtaalla on kaksi kuitulinjaa kuivauskoneineen. Havupuusta valmistetaan valkaistua sellua, ja koivusta liukosellua.[3] Liukosellusta valmistetaan tekstiilejä ja erikoistuotteita ja sen kysyntä on kasvussa.
Historiaa muokkaa
Uimaharjun sellutehtaan suunnittelu aloitettiin 1962 ja rakentaminen syksyllä 1963.[4] Pieni tehdas oli 1980-luvulla lakkautusuhan alla, kunnes 1988 syntyi päätös suomalais-neuvostoliittolaisen sellutehtaan perustamisesta Uimaharjuun ja samalla tehtaan laajentamisesta käyttämään rajan takaa tuotavaa koivupuuta. Vuonna 1990 aloitti toimintansa Ladenso-niminen yhteisyritys puunhankintaa varten.[5] Uimaharjun sellutehtaan omistajaksi perustetun Enocell-yhteisyrityksen oli tarkoitus olla 80-prosenttisesti Enso-Gutzeitin ja 20-prosenttisesti venäläisten omistama, mutta käytännössä venäläisosuus jäi pienemmäksi. Uudistettu tehdas käynnistyi marraskuussa 1992 kun Neuvostoliitto oli jo hajonnut.[6]
Neuvostoliiton ajan loputtua puun tuonti Venäjältä Suomeen kasvoi nopeasti, niin että tehtaita myös Imatralla, Lappeenrannassa, Joutsenossa ja Kymenlaaksossa kyettiin laajentamaan venäläispuun turvin. 2000-vuosikymmenen lopulla Venäjä asetti puuntuonnille kuitenkin uusia tulleja, jotka vaikeuttivat Enocellinkin toimintaa.[7]
Tehtaan kuivauskoneet muokkaa
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Kuivauskone 1 | Minnesota-Ontario / Kone ja Silta Oy | (1935-) 1967- (uusittu 2013) | 580 t/d | Kuitulinja 1 Siirretty Kaukopään sellutehtaalta. Alkuperäinen vuosimalli 1935. | ||||
| Kuivauskone 2 | 19xx- | 1260 t/d | Kuitulinja 2 |
Tehtaan vieressä toimii Stora Enson Uimaharjun saha.
Tehtaan voimalaitos muokkaa
Stora Enso omistaa kuorikattilan ja sähköntuotantolaitteet. Voimalaitos, jonka alun perin rakennutti ja omisti Imatran voima Oy, tuottaa prosessihöyryä noin 750 GWh/a Enocell Oy:n sellutehtaalle ja sähköä noin 700 GWh/a. Kuorikattila on leijukerroskattila, jonka tuottamaa höyryä johdetaan turbiiniin sähköteho 106 MW. Ylimäärä sähköstä (noin 40 %) toimitetaan valtakunnan sähköverkkoon. Sähköstä noin 97 % tuotetaan biopolttoaineilla. Saha ostaa käyttämänsä lämmön ja sähkön sellutehtaalta. Turbiinilaitos hyödyntää myös Enocell Oy:n soodakattilan höyryä sähkön tuotantoon 364 MW, jonka jälkeen sitä käytetään edelleen teollisuushöyrynä. Kuorikattilan teollisuushöyry otetaan turbiinin väliotosta. Savukaasut puhdistetaan kaksikammioisella sähkösuodattimella ja johdetaan maanpinnasta 58,6 metriä korkeaan savupiippuun. Soodakattilan piippu on 92 metriä korkea. Sähkö jakaantuu 390 GWh omakäyttöön ja 170 GWh myydään valtakunnan verkkoon.
Uimaharjun tehdaspalokunta muokkaa
Tehdasalueella toimii myös vuonna 1966 perustettu Uimaharjun tehdaspalokunta, jolla on kaksi sammutusautoa (RPK341 ja RPK3412) ja kaksi miehistönkuljetusautoa (RPK347 ja RPK3472).
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri ostavat Uimaharjun tehdaspalokunnalta apua sammutus- ja ensivastehtäviin. TPK osallistuu myös tehtaan ulkopuolisiin hälytyksiin.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Enocellin tehdas storaenso.com. Viitattu 25.12.2023.
- ↑ Stora Enso tekee 94 miljoonan euron investoinnit Uimaharjun ja Imatran tehtaille Yle Uutiset. Viitattu 11.4.2019.
- ↑ http://yle.fi/uutiset/sellun_keitto_kannattaa_jalleen_-_enocellilla_miljoonainvestoinnit/6970902
- ↑ Uimaharjun tehdas jauhaa parempaa tulevaisuutta Pohjois-Karjalalle. Helsingin Sanomat, 17.12.1964, s. 30. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 27.12.2020.
- ↑ Enso perustaa sellutehtaan Uimaharjuun N-liiton kanssa. Helsingin Sanomat, 18.5.1988. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 27.12.2020.
- ↑ Heikkinen, Martti: Enocellin yhteistehdas käynnistyi Uimaharjussa. Enso odottaa venäläisiltä 200 miljoonaa markkaa. Helsingin Sanomat, 28.11.1992, s. 27. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 27.12.2020.
- ↑ Kaihlanen, Juha: Uimaharjussa ympyrä sulkeutuu. Turun Sanomat, 30.5.2008. Digilehti. Viitattu 27.12.2020. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla muokkaa