Ufojen luokittelu

  Ufojen luokittelu on ufohavaintojen lajittelemista havaitsijoiden laatiman raportin ja/tai tutkimuksen aikana koottujen yhteisten piirteiden perusteella. Tunnetuin lienee yhdysvaltalaisen ufotutkijan J. Allen Hynekin luokittelu yövaloihin, päiväkiekkoihin, tutka- ja näköhavaintoihin, lähihavaintoihin, fyysisiä vaikutuksia aiheuttaviin ja humanoiditapauksiin. Monia ufoluokitteluja on arvosteltu havaintoaineistoon sopimattomiksi. Esimerkiksi Hynekin ufoluokittelussa ei ole luokkaa yöllä nähdylle valottomalle kohteelle. Näin ollen Hynekin ufoluokittelun on väitetty luovan ennakko-oletuksia siitä, millaisia ufot ovat.

Suomen ufotutkijoiden luokitus

• I Tunnistamaton kohde, josta on käytettävissä runsaasti tarkkaa, yksityiskohtaista tietoa.
• II Tunnistamaton kohde, josta saatu tieto ei ole tarkkaa, mutta havaintoa pidettävä selvänä ufona. Havaitsija tiedossa nimeltä.
• III Selvitetyt raportit, joissa alun perin tunnistamaton kohde on tunnistettu luonnolliseksi, eli ifot.
• IV Raportti, josta puuttuu riittävät pohjatiedot, esimerkiksi nimetön ilmoitus, havaintokaavake lähetetty, tapausta ei voi jatkotutkia millään tavoin.

Hynekin luokittelu

Hynekin ufoluokittelu on monesti käytetty, mutta melko karkea ufojen luokitus. Luokittelussa esiintyvät lähituntumat on usein ollut tapana suomentaa ensimmäisen asteen yhteys, toisen asteen yhteys jne.

Ylälaji	Tyyppi	Lyhenne suomeksi ja englanniksi	Kuvaus
Kaukohavainnot	Yövalot	YV, NL	Kaukainen, öinen, outo valo.
	Päiväkiekko	PK, DD	Kaukainen, monesti kiekkomainen kohde, joka nähdään päivällä.
	(Yökiekko)	YK, ND	Kaukainen yöllä nähty kiekkomainen esine, ei alkuperäisessä Hynekin luokittelussa.
	Tutka- ja näköhavainto,	TN, RV	Sekä tutkalla että paljain silmin havaittu tunnistamaton lentävä kohde.
Lähituntumat	Ensimmäisen lajin lähituntuma	LT I CE I	Ufo selvästi lähellä havaitsijaa, joka huomaa ufon olevan normaalista poikkeava lentolaite,
	Toisen lajin lähituntuma	LT II CE II	Ufo jättää laskeutumisjälkiä tai muuten aiheuttaa fyysisesti mitattavia, esimerkiksi magneettisia vaikutuksia ympäristöön, auton moottori ja radio voi sammua hetkeksi, ihmisille tulla palovammoja ja sairauskohtauksia tai outoja tuntemuksia jne
	Kolmannen lajin lähituntuma	LT III, CE III.	Tapaukset, joissa nähdään olentoja, humanoideja eli okkupantteja ufon lähellä tai sen sisällä.
	(Neljännen lajin lähituntumat)	LT IV , CE IV	ufosieppaus l.abduktiot, ei alkuperäisessä Hynekin luokittelussa
	(Viidennen lajin lähituntumat)	LT V, CE V	kanavointikokemukset, yhteydet ufoon transsista tai unessa, ei alkuperäisessä Hynekin luokittelussa

Steven Spielbergin elokuvan Kolmannen asteen yhteys alkuperäinen nimi Close Encounters of the Third Kind perustuu Hynekin luokitukseen. Hynek oli elokuvan neuvonantajana ja sen ufo-kohtaukset mukailevat etenkin Levellandin ufotapausta sekä Yhdysvaltain Portagen piirikunnassa sattunutta apulais-sheriffi Dale Spaurin ja auttamassa olleen Wilbur Neffin Portagen ufo- takaa-ajoa 1966 jolla oli useita todistajia. Tapaus kuuluu muutoin lähituntuman 2.lajiin.

Hynekin luokittelu ufojen outous, todennäköisyys

Ufot voidaan luokitella niiden havaintoraporttien arvioidun luotettavuuden ja havaintojen outouden perusteella. Luotettavuusluokitus on arvio sille, miten todennäköisesti ufohavainnon tapahtumasarja oli havaitsijan kuvaaman kaltainen. Luotettavalla havainnolla on monta, parhaassa tapauksessa toisistaan riippumatonta todistajaa. Hyvin epäluotettava todistus on esimerkiksi haastattelukerroilla muuttuva tarina, jolla on vain yksi todistaja.

Esimerkiksi kaukana havaittu, havaitsijalle normaalista poikkeava valopiste ei ole kovinkaan outo, mutta maahan laskeutunut alus, josta astuu humanoidi, on hyvinkin outo. Oudot ufotapaukset on hyvin vaikea selittää jollakin luonnon ilmiöllä. Selitykset ovat silloin havaitsijaan liittyviä tai todellisia. Havaitsijaan liittyvä psykologinen selitys voi olla sepite tai hetkellinen nukahtaminen, jonka aikana nähdään unta.

Skeptikko Klassin mielestä Hynekin outous-luotettavuusluokitus on subjektiivinen eli luokittelijasta riippuva, eikä näin kerro mitään ufoista, vaan Hynekistä itsestään.

Outous S Strangeness

1. Selitetty tai helposti selitettävissä
2. Luultavasti selitettävissä, jos saadaan lisätietoja
3. Luultavasti selitettävissä, mutta tapauksessa outoja piirteitä
4. Outo, ei sovi mihinkään tavanomaisiin selityksiin
5. Hyvin outo, selviä merkkejä älyllisestä ohjauksesta

Esimerkkejä Hynekin outousluokituksesta

1. Lentokone, meteori tai muu sen tapainen tunnettu kohde
2. Tutkimuslentokone, planeetta tai tähti
3. Hitaasti, matalalla muodostelmassa lentäviä kohteita
4. Valopallo, joka jättää laskeutumisjälkiä ja/tai vaikuttaa ympäristöönsä fysikaalisesti
5. Lähituntumat, humanoidit, abduktiot

Luotettavuus P Probability

1. Havaitsija ei luotettava tai järkevä
2. Ei luotettava, haiskahtaa huijaukselta
3. Jotenkuten tai kutakuinkin luotettava
4. Luotettava, järkevän tuntuinen havaitsija
5. Hyvin luotettava havainto, joka ei jätä epäilykselle sijaa

Esimerkkejä Hynekin luotettavuusluokituksesta

1. Tunnettu huijari tai ufointoilija, väärennetty ufokuva
2. Toistuva havaitsija, kertomus/kertomukset ristiriitaisia
3. Tavanomainen ensikertalainen havaitsija.
4. Monta todistajaa, esimerkiksi lentokoneen ohjaaja, selvä valokuva
5. Merkittävässä asemassa oleva todistaja, monta todistajaa/todistajaryhmää eri tahoilla, videonauha.

Esimerkkejä

• S5P1 (outous 5, luotettavuus 1) Billy Meier
• S5P5 (outous 5, luotettavuus 5) MedEvacin helikopteri eli Coynen tapaus

Voidaan käyttää myös kymmenportaista asteikkoa S0-9, P0-9.

Randlesin-Warringtonin luotettavuusluokitus

Randlensin-Warringtonin raportin ufoluokitus vastaa lähinnä Hynekin luotettavuus-ulottuvuutta.

• A: Ufotutkijat tutkineet tapauksen paikalla (pian tapauksen jälkeen)
• B: Ufotutkijat haastatelleet ufohavainnon todistajaa tai todistajia
• C: Havaitsija täyttänyt havaintokaavakkeen, ei haastatteluja tai jatkotutkimuksia.
• D: Havaitsijan lähettämä vapaamuotoinen kirje tms.
• E: Toisen käden tieto, sanomalehtiuutinen jne.

Jonkun tapauksen pistäminen luokkaan riippuu vaikkapa siitä, tarkastelleenko ensimmäistä raporttia vai myöhempiä tutkimuksia. On huomattava, että luokkaan A:kaan kuuluva tapaus ei ole luotettava. Esimerkiksi Kinnulan ufohuijaus kuului luokkaan B koska Tapani Kuningas haastatteli ufojen näkijöitä. Hän myös kävi havaintopaikalla, mutta melko kauan tapauksen jälkeen. Silloin Kinnulan huijaus olisi kuulunut luokkaan A. mutta alkuperäinen tieto oli sanomalehdessä oleva aprillinpäivänä julkaistu uutinen, ja tapaus kuului sen mukaan luokkaan E.

Jacques Valléen vanha ufoluokitus

Jacques Valléen luokitus vastaa lähinnä Hynekin outous-ulottuvuutta. Tyypit jaetaan vielä alaluokkiin, esimerkiksi I-A on lähellä maanpintaa, lähellä puiden latvoja ja I-C on sama kuin Hynekin CE III. Valléen ensimmäinen luokitus on jossain määrin epämääräinen, mutta tuo esille joitain ufoilmiön piirteitä.

• Tyyppi I: pallomainen, kiekkomainen tai monimutkaisempi kohde, joka maassa tai sen lähellä, humanoideja voi esiintyä. Voi myös olla fysikaalisia vaikutuksia.
  • I-A maassa tai lähellä maan pintaa, korkeintaan puiden latvojen tasalla
  • I-B Lähellä avovettä tai sen yllä
  • I-C alusten kaltaisia kohteita, joiden ohjaajat elehtivät, lähettävät valomerkkejä tms. havaitsijoille
  • I-D kohteet seuraavat kulkuneuvoja

• Tyyppi II: taivaalla havaittu sumumaiseen pilveen liittyvä pystysylinteri, pilvisikari tai pilvipallo.
  • II-A kohde liikkuu epäsäännöllisesti taivaalla
  • II-B Kohde paikallaan, toissijaisia ilmiöitä
  • II-C Pilvisikareita ja pienempiä kohteita, ei muodostumista ja yhdistymistä.

• Tyyppi III: Pallomainen, kiekkomainen tai soikea kohde, jonka liikkeessä ainakin yksi epäjatkuvuuskohta. Kohteesta voi irrota pienempiä kohteita, voi olla putoavan lehden liikettä, yksittäinen kohde voi liikkua oudolla tavalla.
  • III-A pystysuoria ylös-alas-liikkeitä, putoavan lehden tai heiluriliikettä
  • III-B kohde pysähtyi hetkeksi korkeuttaan muuttamatta ja jatkoi liikettä
  • III-C kohde pysähtyi hetkeksi, ja muutti ulkonäköään: kirkkaus muuttui, kohteesta irtautui pienempiä kohteita jne
  • III-D "ilmataisteluja", joissa monta kohdetta lensi ilma-akrobatiaa esittäen, yksittäinen kohde käyttäytyi kummallisesti
  • III-E kohde muutti liikerataansa lentäen hyvin hitaasti tietyn paikan yllä, kierrellen tai muutti äkisti suuntaansa

• Tyyppi IV: jatkuvasti liikkuva kohde, joka voi liikkua mutkitellen, muutellen väriään, kiihdytellä, pyöriä, monta kohdetta voi lentää muodostelmassa jne.
  • IV-A jatkuvassa liikkeessä, ei mikään luokan IV B-D eli alla olevista
  • IV-B lähellä ollut tavanomainen lentokone vaikutti kohteen liikkeeseen
  • IV-C monta kohdetta liikkui muodostelmassa
  • IV-D jatkuvassa liikkeessä olevia aaltomaisesti tai siksakrataa lentäneitä kohteita

• Tyyppi V: Kohteita, jotka kaukaisuutensa takia eivät näytä aineellisilta tai kiinteiltä, esimerkiksi hyvin nopeasti kiitäviä pisteitä, pintamaisia yövaloja,

tähdenkaltaisia kauan paikoillaan pysyviä kohteita.

• • V-A Outoja ilmakehässä olleita pintamaisia kohteita, ei aineellisia, yöllisiä vaeltavia valoja, jotka eivät pistemäisiä
  • V-B tähdenkaltaisia kauan paikallaan pysyviä kohteita
  • V-C nopeasti taivaan halki liikkuvia, tai outoa rataa liikkuvia pistemäisiä kohteita, jotka eivät nopeutensa ja ratansa puolesta voi olla tähdenlentoja, korkealla lentäviä lentokoneita tai satelliitteja.

Jacques Valléen uusi ufoluokitus

Ranskalaisen Jacques Valléen uusi ufoluokitus sisältää kaksi ulottuvuutta, joista toinen kuvaa tapauksen etäisyyttä ja outoutta, toinen ufon vaikutuksia.. Valléen tarkoituksena on ollut yhdistää hänen aikaisempi oma ufoluokituksensa, ja Hynekin luokitus. Kaukainen, outo paikallaan pysvä valo kuuluu luokkaan AN-1. Vammautumiseen johtava ufon kohtaaminen kuuluu luokkaan CE-5.

Ensimmäinen ulottuvuus

• AN poikkeava
• FB ohilento
• MA manöövereitä eli mutkikkaita radanmuutoksia
• CE lähihavainto

Toinen ulottuvuus, ufoon liittyviä vaikutuksia

• 1 havainto
• 2 fysikaalisia vaikutuksia
• 3 olento
• 4 todellisuuden muutos
• 5 vammautuminen tai kuolema

Kirjallisuutta

• J. Allen Hynek - Ufot toden rajamailla WSOY 1973 ISBN 951-0-05638-3

Hynek esittelee luomansa luokittelujärjestelmän ja niiden tyyppiesimerkit.

• Juhani Kyröläinen, Pekka Teerikorpi Ufojen arvoitus Ursa 1980 ISBN 951-9269-11-8

Kirjassa on esitelty sekä Hynekin että Valléen luokittelu.

• Tapani Koivula (toim.) Uforaportti 15-16 Suomen Ufotutkijat ry 2009

Kaikki Uforaportit esittelevät Suomen ufotutkijoiden käyttämät luokittelut.

Aiheesta muualla

• UFO-Finland ry: Kerää tietoa UFO-havainnoista viitattu 14.09.2008