Tyhjiökondensaattori

kondesaattori, jossa tyhjiö toimii eristeenä
Kiinteäarvoinen tyhjiökondensaattori

Tyhjiökondensaattori tai tyhjiökapasitori on kondensaattori, joka käyttää tyhjiötä eristeaineena ilman tai muun eristemateriaalin sijasta. Tyypillisesti kaasunpaine tyhjiökondensaattorissa on luokkaa 1,3 x 10-7 mbar tai alhaisempi. Tämä mahdollistaa ilmaan tai muuhun kaasuun verrattuna korkeampien jännitteiden käyttämisen, kasvattamatta kuitenkaan kondensaattorin kokoa. Tyhjiökondensaattoreita on sekä kiinteän kapasitanssin komponentteina että säätökondensaattoreina. Säädettävän tyhjiökondensaattorin lisäetuja ilmaeristeiseen verrattuna ovat lisäksi immuunius pölylle tai koneistoon joutuville hyönteisille. Useimmat tyhjiökondensaattorit ovat sisäkkäisiä sylintereitä lasisen tai keraamisen kuoren sisällä; ne muistuttavat rakenteeltaan elektroniputkia. Säädettävissä tyhjiökondensaattoreissa metallinen palje toimii joustavana liitoksena, joka pitää rakenteen kaasutiiviisti suljettuna, mutta silti sallii liikkuvien osien toimimisen. [1][2]

Nikola Tesla kirjasi vuonna 1896 patentin tyhjiön käytölle kondensaattorin eristeenä. Kaupallisesti tyhjiökondensaattoreita on valmistettu vuodesta 1942 saakka. [1]

Tyhjiökondensaattorit ovat sangen harvinaisia nykyelektroniikassa. Niitä käytetään TV- ja radiolähetinasemien laitteistoissa, muissa RF-sovelluksissa kuten radioamatöörilaitteissa ja antennivahvistimissa sekä sotilaselektroniikassa. Tyypillisissä sovelluskohteissa tarvitaan suurta, useiden kilovolttien, jännitteenkestoa. [1][2]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Jenningsin kuvasto tyhjiökondensaattoreille (PDF). Viitattu 6.2.2016 (englanniksi)
  2. a b Vacuum Variable Capacitors - An Introduction to their Design, Rating and Installation (PDF) Lars Giers. Viitattu 6.2.2016 (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa