Txillardegi
José Luis Álvarez Enparantza, kirjailijanimi Txillardegi, (27. syyskuuta 1929 Donostia – 14. tammikuuta 2012) oli baski kielitieteilijä, poliitikko ja kirjailija. Enparantza oppi baskin kielen vasta 17-vuotiaana, mutta häntä pidetään 1900-luvun jälkipuoliskon baskinationalismin ja -kulttuurin vaikutusvaltaisimpana hahmona.[1]
| José Luis Álvarez Enparantza (Txillardegi) |
|
|---|---|
 Txillardegi vuonna 2007. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. syyskuuta 1929 Donostia |
| Kuollut | 14. tammikuuta 2012 |
| Kansalaisuus | baski |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Txillardegi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ura
muokkaaÁlvarez Enparantza (äidinpuoleinen sukunimi toisinaan espanjalaistetaan muotoon Emparanza) opiskeli teknillisiä aineita Bilbaossa ja kieliä Pariisissa. Vuonna 1957 hänestä tuli Euskaltzaindian (Academia de la Lengua Vasca, Baskin kielen akatemia) kirjeenvaihtajajäsen, ja akatemia hyväksyi lähes kaikki hänen baskin kielen ortografiaan ja morfologiaan tekemänsä ehdotukset. Vuonna 1993 hänestä tuli ääntämyskomission jäsen.[2] Hänen nimensä oli kahdesti esillä Euskaltzaindian täysjäseneksi, mutta hänet torjuttiin poliittisista syistä. Kolmannella kerralla hän torjui ehdotuksen itse.[3]
Hän oli tunnettu kirjailijana ja kielitieteilijänä myös nimillä Larresoro, Igara ja Usako. Hän julkaisi useita kirjoja, jotka käsittelivät lähinnä baskin kieltä ja kielioppia. Hän on kirjoittanut myös romaaneja sekä politiikkaa käsitteleviä esseitä. Teosta Leturiaren egunkari ezkutua (1957) pidetään ensimmäisenä baskin kielellä kirjoitettuna nykyaikaisena romaanina, ja se on baskikirjallisuuden vedenjakaja. Muita hänen kirjoittamiaan romaaneja ovat Haizeaz bestaldetik (1979) ja Putzu (1999), merkittäviä esseitä Huntaz eta hartaz (1965), Hizkuntza eta pentsakera (1972) ja Euskal Herria helburu (1994) sekä tieteellisiä teoksia Euskal fonologia (1980), Euskal azentuaz (1984) ja Elebidun gizartearen azterketa matematikoa (1984).
Hänelle myönnettiin 1968 Txomin Agirre -palkinto romaanista Elsa Scheelen. Hän on saanut myös Andima-palkinnon Caracasissa 1969 matematiikan oppikirjoista. Silver Lauburun hän sai kirjastaan Euskal Gramatika 1980.
Txillardegi oli perustamassa 1970-luvulla baskin kielen liikettä Euskal Herrian Euskaraz. Hän alkoi 1982 luennoida Baskimaan yliopistossa, ja myöhemmin hänestä tuli emeritusprofessori.[2]
Poliittinen toiminta
muokkaaHän oli nuorena Baskien kansallispuolueen (PNV) jäsen ja oli tukemassa baskin kielen puolustamista ja opiskelua baski-identiteetin perustana.
Menetettyään uskonsa PNV:hen Txillardegi osallistui ETAn perustamiseen 1959 yhdessä nuorten nationalistien kanssa ja oli liikkeen kulttuurisen haaran näkyvä johtaja. Hän lähti maanpakoon Pariisiin ja Brysseliin 1961 ja palasi 1967. Vuonna 1976 hän ja Iñaki Aldekoa perustivat poliittisen puolueen Euskal Sozialista Biltzarrea (ESB: Congreso de Socialistas Vascos, Baskien sosialistinen kongressi).[2]
Txillardegi osallistui 1977 Herri Batasunan perustamiseen, ja hänet valittiin ensimmäisissä vaaleissa abertzalen koalition senaattoriksi.
Aikana, jolloin hän oli aktiivinen Aralarissa, hänelle valkeni, että aseellinen yhteenotto oli väistämätön. Hän otti etäisyyttä aseelliseen yhteenottoon, kun puolue osallistui baskihallinnon järjestämään solidaarisuustoimeen ETAn väkivallan uhreja kohtaan. Hän oli ehdokkaana kunnallisvaaleissa Ezker Batua Berdeak (Izquiera Unida – Verdes, Yhdistynyt vasemmisto–vihrfeät) -liittouman ehdokkaana. Valtiollisissa vaaleissa 2008 hän oli ehdokkaana senaattiin Eusko Abertzale Ekintza -puolueesta (Acción Nacionalista Vasca, Basque Nationalist Action) Guipúzcoan alueelta.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Noticias EFE: Muere "Txillardegi", el escritor que fundó ETA y dio nombre a la organización. Diariovasco.com. Viitattu 14.1.2012. (espanjaksi)
- ↑ a b c Biografía: 'Txillardegi', una vida dedicada al euskera EITB. EITB.com. Arkistoitu 2.5.2012. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Txillardegin sivusto Baskikirjailijoiden liiton sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ ANV registra en la Junta Electoral las listas por Guipúzcoa al Congreso y Senado y dice que mantendrá su "rumbo político" (espanjaksi)
Kirjallisuutta
muokkaa- Aizpuru, Alaitz 2012: "Existentzialismoaren hastapenak Euskal Herrian: Leturiaren egunkari ezkutua" in Alaitz Aizpuru(koord.), Euskal Herriko pentsamenduaren gida, Bilbo, UEU. ISBN 978-84-8438-435-9
- Azurmendi, Joxe 1999: Txillardegiren saioa: hastapenen bila, Jakin, 114: 17-45.
- Azurmendi, Joxe 2000: "Kierkeggard-en <<egunkari ezkutua>>" in Txipi Ormaetxea (arg.), Txillardegi lagun giroan, Bilbo: UEU ISBN 84-8438-007-6
- Hegats. Literatur aldizkaria. 49. ISSN 1130-2445
- Olaziregi, Mari Jose 2012. Basque Literary History, Reno, Center for Basque Studies/University of Nevada ISBN 978-1-935709-19-0
- Sudupe, Pako 2011: 50eko hamarkadako euskal literatura I: hizkuntza eta ideologia, Donostia, Utriusque Vasconiae. ISBN 978-84-938329-4-0
- Sudupe, Pako 2011: 50eko hamarkadako euskal literatura II: kazetaritza eta siakera, Donostia, Utriusque Vasconiae. ISBN 978-84-938329-5-7
- Sudupe, Pako 2012: "Ideologia eztabaidak 50eko hamarkadan" in Alaitz Aizpuru (koord.), Euskal Herriko pentsamenduaren gida, Bilbo, UEU. ISBN 978-84-8438-435-9
- Sudupe, Pako 2016: Txillardegiren borroka abertzalea, Donostia: Elkar ISBN 978-84-9027-544-3
- Torrealdai, Joan Mari 2014: Batasunaren bidea urratzen. Txillardegiren eragintza praktikoa, Jakin, 204:11-96.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Txillardegin sivusto Baskikirjailijoiden liiton sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Txillardegin sivusto Gipuzkoan maakuntaneuvoston sivustolla (espanjaksi)
- Txillardegn tuotantoa Inguman tietokannassa (Arkistoitu – Internet Archive)