Avaa päävalikko

Turunmaa (ruots. turuma) oli Ruotsin saaristolaivaston sotalaivatyyppi, jonka Fredrik Henrik af Chapman suunnitteli talvella 1760-1761 Karlskronassa. Turunmaa oli neljästä saaristolaivastolle suunnitellusta laivatyypistä toiseksi suurin. Sen kannelle mahtui 43 tykkiä, kuuden viikon juomat ja kahden kuukauden ruoka.[1]

Turunmaa-luokan soutufregatti Lodbrok, rakennettu Tukholmassa 1771. Otti osaa ”Viipurin kujanjuoksuun” sekä molempiin Ruotsinsalmen meritaisteluihin. Pienoismalli Suomenlinnan Ehrensvärd-museossa
Piirros Turunmaa-luokan fregatista Lodbrok.

Alus oli soutufregatti, kuten muutkin Chapmanin saaristolaivastolle suunnittelemat alukset. Sitä voitiin soutaa 16 airoparilla. Airoportit sijaitsivat tykkiporttien yläpuolella. Tyyppi oli kolmimastoinen ja kaljuunallinen.[1] Kaleeriin verrattuna alus oli kömpelö ja hidas soudettava, mutta ratkaisu oli kuitenkin ainoa mahdollinen. Näin voitettiin muun muassa Riilahden taistelussa (1714) tappion tuottanut päiväkausien tyven. Lisäksi soutufregatti oli taistelukyvyltään paljon parempi kuin yleensä vain parilla tykillä aseistettu kaleeri.

Luokan alukset olivat[2]:

  • Norden, palveluksessa 1761-1790
  • Tor, palveluksessa 1764-1776
  • Lodbrok, palveluksessa 1771- sairaalalaivaksi 1790
  • Sällan Värre, palveluksessa 1774-1790
  • Björn Järnsida, palveluksessa 1774-1789
  • Ragvald, palveluksessa 1774-1789
  • Sigurd Ormöga, palveluksessa 1774-1799
  • Ivar Benlös, palveluksessa 1775- sairaalalaivaksi 1790
  • Birger Jarl, palveluksessa 1790-1813
  • Erik Segersäll, palveluksessa 1790-1827
  • Ivar Vitsärk, palveluksessa 1790-
  • Tor, palveluksessa 1790-
  • Frej, palveluksessa 1790-
  • Yngve, palveluksessa 1790-

Tunnetuin Turunmaa-laivatyypin alus lienee Lodbrok, jonka pienoismalli on Suomenlinnassa Ehrensvärd-museossa. Alus joutui venäläisten haltuun vuonna 1808 ja katosi rekistereistä kymmenkunta vuotta myöhemmin. Viimeiset Turunmaat nähtiin Oolannin sodan aikana. Sen jälkeen ne katosivat historiasta kaikessa hiljaisuudessa vähin erin lisääntyneiden höyryalusten tieltä.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Nikula, Oscar: Piirteitä Suomenlinnan historiasta - Bidrag tillSveaborgs Historia: Svenska Skärgårdsflottan. Helsinki: Samfundet Ehrensvärd seura, 1933. (ruotsiksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b Nikula, Oscar s. 126
  2. Nikula, Oscar s. 364-365