Tridacna derasa

jättiläissimpukkalaji

Tridacna derasa on jättiläissimpukkalaji. Se elää luonnossa trooppisella Indopasifisella merialueella, ja sitä pidetään myös riutta-akvaarioissa.

Tridacna derasa
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Simpukat Bivalvia
Lahko: Veneroida
Heimo: Sydänsimpukat Cardiidae
Alaheimo: Jättiläissimpukat Tridacninae
Suku: Tridacna
Laji: derasa
Kaksiosainen nimi

Tridacna derasa
(Roding, 1798)

Katso myös

  Tridacna derasa Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Tridacna derasa kasvaa halkaisijaltaan korkeintaan 50 cm pitkäksi. Sillä on kaksiosainen kuori, joka on vähemmän voimakkaasti poimullinen kuin muilla sukulaislajeilla.[2]. Kuoren välistä työntyy esille hyllyvä lihasmassa eli vaippa, jonka keskellä törröttää putkimainen suuosa. Vaipassa on yleensä ohuita aaltoilevia juovia, joskus myös täpliä. Väreinä on keltaista, mustaa, sinistä ja valkoista. Tridacna derasan vaippa roikkuu selvästi kuoren ulkopuolella sen ollessa avoimena. Nuorella simpukalla on kuoren saranapuolella on pienehkö aukko, josta työntyy ulos lihaksikas jalka. Jalalla simpukka tarrautuu alla olevaan merenpohjaan. Tridacna derasan ikääntyessä simpukan jalka surkastuu ja aukko sulkeutuu.[3]

Jättiläissimpukoiden elimistössä elää symbioottisia Zooxanthellae-leviä.[4]tarvitaan parempi lähde Simpukan vaipan pinnassa näkyvät tummemmat läikät ovat läpinäkyviä kohtia, jotka toimivat linsseinä ja ohjaavat valoa syvemmälle vaippaan levien käyttöön.[5]

Alkuperä muokkaa

Tätä simpukkalajia tavataan Tyynenmeren eteläosassa: Australiassa, Fidžillä, Indonesiassa, Uudessa Kaledoniassa, Palaulla, Papua-Uudessa-Guineassa, Salomonsaarilla ja Tongalla.[1] Se elää riuttojen ulkoreunoilla 4–10 metrin syvyydessä. IUCN on luokitellut sen uhanalaiseksi. Akvaariokauppaan tulee viljeltyjä yksilöitä; Tridacna derasa oli ensimmäinen jättiläissimpukkalaji, jonka kasvattaminen onnistui simpukankasvattamoissa.[3]

Käyttäytyminen ja lisääntyminen muokkaa

Jättiläissimpukat ovat hermafrodiitteja: ne syntyvät koiraina, mutta osa toimii myöhemmin naaraana. Kun kutuaika tulee, ne laskevat veteen merkkiaineita, minkä jälkeen osa simpukoista laskee mätimunia, osa siittiöitä.[6] Lisääntymisen laukaisee oikea kuunvaihe, vuorokaudenaika ja muiden simpukoiden laskemat kemikaalit.

Vesiolot ja ravinto muokkaa

Symbioottiset levät tuottavat suuren osan simpukan tarvitsemasta ravinnosta. Se hankkii ravintoa myös suodattamalla vedestä planktonia suuaukkonsa avulla. Akvaarion lämpötilan tulisi olla 22–25 °C, suolapitoisuudesta kertovan ominaispainon 1,020–1,025 ja pH 8,1–8,4. Sopiva kalsiumin määrä on 400–480 mg/l ja karbonaattikovuus 7–12 dH. Myös strontiumin ja jodin saannista on huolehdittava.[2]

Lähteet muokkaa

  • Calfo A. & Fenner, R:: Reef Invertebrates. USA: Reading Trees, 2003. ISBN 09672630-3-4. (englanniksi)
  • Shimek, R.L.: Marine Inverterbrates. Neptune City, NJ, USA: TFH Publications, 2004. ISBN 1-890087-66-1. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. a b Wells, S.: Tridacna derasa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 1996. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.8.2014. (englanniksi)
  2. a b Pet Education (englanniksi)
  3. a b Lukan, E. M.: Tridacna sderasa Fish 'N' Chips A Monthly Marine Newsletter. 1999. Exotic tropicals. Viitattu 16.1.2009. (englanniksi)
  4. Ria Tan: Giant clams 12/2008. Wild Singapore. Viitattu 14.1.2009. (englanniksi)
  5. Family: Tridacnidae (Tridacnas, Giant Clams), (Arkistoitu – Internet Archive) Archerd Shell Collection, Washington State University Tri-Cities Natural History Museum(englanniksi)
  6. Seaman, R.: Giant Clams of the Great Barrier Reef The Flying Kiwi. Viitattu 11.1.2009. (englanniksi)