Toybullterrieri
Toybullterrieri (Toy Bull Terrier) on sukupuuttoon kuollut englantilainen koirarotu.
| Toybullterrieri | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Englanti,  Iso-Britannia |
| Määrä | kuollut sukupuuttoon |
| Alkuperäinen käyttö | seura- ja vahtikoira, tuholaisten torjunta |
| Muita nimityksiä | Toy Bull Terrier, Toy Bull |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 4–5 kg |
| Väritys | valkoinen, brindle tai musta |
Ulkonäkö
muokkaaToybullterrieri oli kääpiökoira, joka oli useimmiten riittävän pieni mahtuakseen kannettavaksi taskussa. Sillä oli omenanmuotoinen pää ja tavallista bullterrieriä suipompi kuono, minkä vuoksi siltä puuttui tälle ominainen päänmuoto. Sillä oli pystyt korvat, rotanhäntä ja lyhyt karvapeite. Toivottu väritys oli valkoinen, mutta myös juovikas (brindle) ja musta hyväksyttiin. Paino oli noin 4–5 kg, mutta äärimmäisillä yksilöillä jopa alle 1,4 kg.[1]
Luonne ja käyttäytyminen
muokkaaToybullterrieri oli omistajaansa kohtaan lempeä, iloinen ja eloisa. Se oli kuitenkin myös sisukas, itsevarma ja rohkea. Sanottiin, että ainoa keino estää sitä hyökkäämästä sitä kymmenen kertaa suurempien koirien kimppuun oli, että sen omistaja juoksi pois paikalta niin nopeasti kuin suinkin mahdollista - toybullterrieri seurasi tässä tapauksessa häntä. Eräs yksilö oli kerran valmis hyökkäämään jopa karjalauman kimppuun, mutta se sai kaviosta päähänsä.[1]
Rotu oli paitsi sylikoira, myös hyvä vahti ja jyrsijöiden tappaja.[1]
Alkuperä
muokkaaKääpiöbullterrieriä jalostettiin systemaattisesti entistä pienemmäksi, kunnes saatiin aikaan rotu joka lukeutui yhdeksi maailman pienimmistä. 1800-luvulla toybullterrieri oli verrattain suosittu. 1900-luvun alussa se alkoi kuitenkin harvinaistua, ja sen esiintymisalue rajoittui Lontoon East Endiin ja Midlandsin kaivosalueille.[1]