Kääpiöbullterrieri

Kääpiöbullterrieri (engl. Miniature Bull Terrier) on bullterrierin pienempi muunnos. Kokoaan lukuun ottamatta se on täysin bullterrierin kaltainen.

Kääpiöbullterrieri
Avaintiedot
Alkuperämaa	Englanti,  Iso-Britannia
Määrä	Suomessa rekisteröity 474
Rodun syntyaika	1800-luku
Alkuperäinen käyttö	taistelukoira, rottajahti
Nykyinen käyttö	seurakoira
Elinikä	keskimäärin 10–14 vuotta
Muita nimityksiä	minibulli, Miniature Bull Terrier, bull terrier miniature, bull terrier miniatura, kääbusbullterjer
FCI-luokitus	ryhmä 3 Terrierit alaryhmä 3 Bull-tyyppiset terrierit #359
Ulkonäkö
Paino	n. 12–20 kg
Säkäkorkeus	noin 30 cm, max n. 35,5 cm
Väritys	valkoinen joko värillisillä pään alueen merkeillä tai ilman, brindle, punainen, tricolor, mustabrindle joko valkoisilla merkeillä tai ilman (solid)
Infobox OK

Ulkonäkö

Kääpiöbullterrieri on vankkarakenteinen ja lihaksikas terrieri, jolla on lyhyt, tiheä turkki. Rodun tunnusomaisin piirre on sen pää, joka on edestä katsottuna munanmuotoinen. Sivulta katsottuna kääpiöbullterrieri otsa kaartuu tasaisesti kuonoa kohti. Päälaki on miltei tasainen. Myös silmät ovat erikoiset: pienet, tummat ja kolmionmuotoiset. Ruumiinrakenne on vankka ja pyöreä, hartiat ovat lihaksikkaat ja rintakehä leveä. Lyhyttä ja tyvestä paksua häntää kääpiöbullterrieri kantaa vaakasuorassa. Kääpiöbullterrierin säkäkorkeus on alle 35,5 cm, painorajaa ei ole. sopusuhtaisuus on tärkeää.

Väritys

Bullterriereillä hyväksytään varsin monenlaiset väriyhdistelmät. Täysin valkoinen on ehkäpä tunnetuin väri, mutta valkoisillakin koirilla saa olla päässä laikkuja. Kirjavilla koirilla valkoista pitäisi olla vähemmän kuin värillisiä alueita. Värejä ovat esimerkiksi juovikas (brindle), kolmivärinen (tricolor), punainen ja fawn eli kellertävän ruskea. Sinistä ja maksanruskeaa ei hyväksytä. Yhdysvaltalainen American Kennel Club asettaa kahdesta muuten samanveroisesta yksilöstä etusijalle brindlen koiran, samoin FCI:n ja siten myös Suomen Kennelliiton rotumääritelmä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa sen sijaan suositaan valkoista vastaavassa tilanteessa.

• 
  Valkoinen
• 
  Punavalkoinen
• 
  Brindlevalkoinen
• 
  Tricolor

Luonne ja käyttäytyminen

Bullterrierit ovat ystävällisiä ja iloisia, sekä erittäin lapsirakkaita, mutta usein itsepäisiä koiria. Ne ovat fyysisesti vahvoja mutta myös älykkäitä, joten ne tarvitsevat monipuolisesti virikkeitä. Taistelukoirataustansa vuoksi kääpiöbullterrieri on kehitetty todella rohkeaksi ja päättäväiseksi roduksi. Samasta syystä se saattaa vastata sille esitettyyn haasteeseen, vaikka on yleensä rauhallinen eikä itse koskaan käyttäydy hyökkäävästi ^lähde?. Bullterrierit saattavat olla riitaisia toisten koirien kanssa. Bullterrierit rakastavat ihmisten seuraa, eikä niitä pitäisi jättää pitkiksi ajoiksi yksin.

Kääpiöbullterrieri ei ole erityisen miellyttämishaluinen rotu, joten sen kouluttaminen ei ole aina ihan yksinkertaista. Omistajalta vaaditaan kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä: kouluttaminen onnistuu vahvistamalla toivottua käyttäytymistä palkitsemisen avulla. Siksi rotua ei suositella ensimmäiseksi koiraksi. Bullterrieri sietää kipua hyvin.

Alkuperä

Rotu kehittyi Englannissa alun perin taistelukoiriksi jalostetuista roduista. Bullterrierin kantarotu on sukupuuttoon kuollut mutta sittemmin uudelleen luotu vanhaenglanninbulldoggi (Old English Bulldog), jota risteytettiin eri terrierirotuihin. Näin luotiin uusi rotu, jota kutsuttiin nimellä Bull and Terrier. Valkoisen bullterrierin luoja oli irlantilaissyntyinen James Hinks, joka alkoi määrätietoisesti jalostaa Bull and Terrier -tyyppisistä koirista valkoista, ruumiinrakenteeltaan symmetrisempää rotua. Hän kutsui valkoisia koiriaan bullterriereiksi erotukseksi Bull and Terrier -rodusta.

Bullterrierin jalostuksessa käytettiin todennäköisesti useita koirarotuja, muun muassa dalmatiankoiraa. Vuoden 1860 tienoilla rotu oli hajonnut kahteen haaraan: puhtaanvalkoiseksi bullterrieriksi ja värillisiksi muodoiksi, joista myöhemmin kehittyi staffordshirenbullterrieri. Bullterrierille ominainen pään muoto kehittyi vasta 1900-luvulla, eikä tiedetä, mitä rotuja jalostuksessa käytettiin sen aikaansaamiseksi.

Terveystilanne

Kääpiöbullterrierien yleisimpiä perinnöllisiä vikoja ovat munuaissairaudet, sydänviat, polvien luksaatiot ja kuurous. Kuuroutta esiintyy etenkin täysin valkoisilla koirilla. Kääpiöbullterriereillä esiintyy PLL-silmäsairautta, jota ei esiinny standardikokoisilla bullterriereillä ollenkaan. Koiran PLL statuksen voi määrittää siihen kehitetyn geenitestin avulla. Ihoallergiat ovat melko yleinen ongelma: allergisen reaktion voi laukaista esimerkiksi hyönteisen purema. Bullterrieri vaatii liikuntaa ja tekemistä, mutta kasvuvaiheessa sitä ei saisi rasittaa liiaksi. Rotu on myös ahne ruualle, joten ylipainoa voi kertyä ellei koiran syömistä tarkkailla.

Katso myös

• Amerikanstaffordshirenterrieri
• Bullterrieri
• Amerikanpitbullterrieri (ei FCI-rotu)
• Staffordshirenbullterrieri
• Taistelukoira

Lähteet

• Kääpiöbullterrieri koirat.comissa luettu 2.1.2007

Aiheesta muualla

• Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
• Bullterrierin rotuesittely, Koirat.com
• Miniature Bull Terrier Club of America (englanniksi)
• Bull Terrier – The Bulldog Information Library (englanniksi)