Totonaakit

Totonaakit ovat intiaanikansa, jonka keskukset olivat ennen espanjalaisten tuloa Mesoamerikassa Meksikon itärannikolla Veracruzin seuduilla. Totonaakit tunnetaan muun muassa rituaalistaan, jossa ”lentäjät” lentävät köysien varassa paalun ympäri.

El Tajín, muinainen kaupunki jota yleensä pidetään totonaakkien rakentamana.

Nykyään heitä asuu Veracruzin, Pueblan ja Hidalgon osavaltioissa. Totonaakit olivat espanjalaisen valloittajan konkistadori Hernán Cortésin puolella kukistamassa asteekkien valtakuntaa (asteekkivaltakunnan valloitus).

Totonaakkeja pidetään mahdollisesti nyt jo raunioituneen El Tajínin muinaisen kaupungin rakentajana. Oman perimätietonsa mukaan he olivat myös suuren Meksikon ylängöllä olleen Teotihuacánin rakentajia, mutta väitteelle eei ole arkeologisia todisteita.

Historia

Totonaakkien alue ulottui pohjoisesta Papantlasta eteläiseen Cempoalaan. Totonaakit viljelivät muun muassa maissia, kurpitsaa, papuja ja chilipippuria intiaaneille ominaiseen tapaan. Erityisesti he tuottivat nestemäistä meripihkaa ja puuvillaa. Ilmasto on totonaakkien kotiseudulla kuuma ja kostea. El Tajín, joka kukoisti jälkiklassisella kaudella noin 800–1200, saattaa olla totonaakkien rakentama.

Totonaakit rakensivat kaupunkeja Veracruzissa. Keskuksia olivat Zempoala ja Quiahuiztlan. Totonaakit olivat melko epäyhtenäinen ryhmä, klassisen kauden (noin 300–900) keskuksia olivat El Zapotal ja Las Higueras. Totonaakkien asuinseutu oli viljavaa jopa vuosina 1450–1454 Keski-Meksikon nälänhädän aikana. Papantlassa tuotetaan edelleen runsaasti vaniljaa. Cempoalan totonaakit auttoivat espanjalaisia asteekkien kukistamisessa ja säästyivät siksi suurelta väkivallalta, mutta epidemiat verottivat heidänkin väkilukuaan.

Kulttuuri

Totonaakkien ”lentäjiä” toimittamassa rituaaliaan.

Totonaakien kulttuurissa on piirteitä, joita ei tavata muualla Keski-Amerikassa, mutta jotka viittaavat yhteyteen laajemmalla Karibian alueella.

Totonaakit ovat asuneet kahdella ilmastövyöhykkeellä: viileässä ja sateisessa vuoristossa ja kuumankostealla rannikolla. Molemmat ryhmät ovat harjoittaneet maanviljelyä, mutta ilmastoerot ovat johtaneet kulttuurieroihin.

Pallopeli

Mesoamerikkalaisella pallopelillä, joka usein johti hävinneen joukkueen uhraamiseen, vaikuttaa olleen tärkeä sija totonaakkien kulttuurissa. El Tajínissa on pallopelikenttä, jonka reunavallin reliefissä on kuvattuna hävinneen pelaajan uhraaminen kiviveitsellä.^lähde?

Lentäjät

El Tajín ja Papantla ovat kuuluisia ”voladoreistaan”, eli niin sanotuista lentäjistään. Voladorien lentäminen tapahtuu korkean paalun ympäri kierretyn köyden ja sen kierteiden purkautumisen avulla. Paalun huipussa on pieni neliömäinen kehikko, jonka kulmista neljä köyttä lähtee kiertymään paalun ympäri. Pää alaspäin lentäviä miehiä on neljä. Viides mies tanssii paalun huipussa. Kaikilla on hyvin koristeelliset puvut. Rituaali on UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa vuodesta 2009. Myös naisten lentäjäviisikoita on olemassa. Paalun huipulla oleva neliön muotoinen kehikko edustaa neljää ilmansuuntaa tavalla, josta Popol Vuh kertoo.

Jalapan arkeologisessa museossa on runsaasti totonaakkien esineitä, seremoniallisia, luokin muotoisia ikeitä ja kivikirveitä, joita tuskin on voitu käyttää varsinaisina kirveinä, ja suuri määrä tytönkasvoisia keramiikka-esineitä, joilla kaikilla on nauravainen ilme.

Totonaakkien keskuksia

• Papantla 60 000 asukasta vuonna 1519
• Xalapa 12 0000 as.
• Cempoala 80 000 as.

Totonaakkikielet

• Totonaakki
  • Papantlan totonaakki
  • Pohjoiskeskitotonaakki
  • Eteläkeskitotonaakki
  • Misantlan totonaakki
• Tepehua
  • Tlachichilcon Tepehua
  • Huehuetlan Tepehua
  • Pisa Floresin Tepehua

Katso myös

• Mesoamerikan intiaanikulttuurit

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Totonaakit Wikimedia Commonsissa

• Totonaca Lugares Mexico National Institute of Anthropology and History (INAH) (englanniksi)
• Catholic encyclopedia entry
• Totonac art