Avaa päävalikko

Torvald Erik Ekman (26. lokakuuta 1900 Helsinki16. kesäkuuta 1981 Turku[1]) oli suomalainen kenraaliluutnantti vuodesta 1954.

Ekman liittyi Helsingin suojeluskuntaan heti sisällissodan alussa ja hän osallistui mm. Helsingin valtaukseen. Ekman valmistui upseeriksi Tykistökoulusta 1918 sekä suoritti Sotakorkeakoulun 1925–1927 (ye-upseeri 1928). Hän toimi Reserviupseerikoulussa kouluttajana 1922–1927 sekä patteriston komentajana Jääkäritykistörykmentissä 1929–1930. Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkönä hän työskenteli 1930–1933. Vuonna 1933 hän palveli Puolustusministeriön sotilastoimistossa ja vuoden 1944 ensimmäisen puoliskon Suojeluskuntain yliesikunnassa. Sotakorkeakoulussa hän opetti tykistötaktiikkaa ja ampumaoppia 1934–1939.

Talvisodassa Ekman komensi Ilmatorjuntarykmentti 1:ä ja kotiseudun ilmatorjuntajoukkoja 1939–1940. Välirauhan aikana hän johti 6. prikaatia 1940–1941. Jatkosodassa hän oli JR 6:n komentaja 1941–1943. 21. prikaatia hän komensi 1943-1944. Sodan jälkeen hän toimi Turun sotilaspiirin päällikkönä 1944–1947 sekä 2. divisioonan va. komentajana 1947–1949. Uudenmaan sotilasläänin komentaja ja Helsingin varuskunnan päällikkö hän oli 1949–1953. Uransa päätteeksi hän toimi 2. divisioonan komentajana 1953–1960.[2] Reserviin siirryttyään Ekman toimi Turun seudun teollisuuden väestönsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajana. Ekman oli Helsingin olympialaisten ratsastuskilpailujen johtaja 1952 ja Suomen ratsastajain liiton puheenjohtaja vuodesta 1953.[3]

Torvald Ekmanin merkitystä suomalaisen tykistötaktiikan kehittäjänä pidetään jopa ratkaisevan tärkeänä.[4]

Ylennykset: vänrikki 1918, luutnantti 1920, kapteeni 1924, majuri 1927, everstiluutnantti 1934, eversti 1940, kenraalimajuri 1949, kenraaliluutnantti 7.2.1954.

JulkaisujaMuokkaa

  • Kenttätykistö ja sen toiminta, 1925
  • Tykistön taktillinen toiminta, 1936
  • Upseerin käsikirja (Harald Roosin ja Sulo Suden kanssa), 1936

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Uppslagsverket Finland
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 745
  3. Kuka kukin on, s. 125. Otava, 1966.
  4. Pasi Kesseli: Tykistö taistelee tulellaan. Tykistötaktiikan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana, s. 71–72. Maanpuolustuskorkeakoulu, 2017. ISBN 978-951-37-7225-3.