Avaa päävalikko

Jalkaväkirykmentti 6 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 6 (JR 6) eli Kannaksen kahlaajat oli 18. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa, jonka rungon muodostivat välirauhan aikaisen 6. prikaatin yksiköt täydennettynä Saimaan suojeluskuntapiirin perustamilla yksiköillä.[1]

Jalkaväkirykmentti 6
Toiminnassa 1941 - 1944
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki
Lempinimi Kannaksen kahlaajat

PerustaminenMuokkaa

  • Esikunta perustettiin prikaatin vastaavista elimistä
  • I Pataljoona (I/JR 6) varusmiespataljoona, joka perustettiin 6. prikaatin I pataljoonan joukoista. Pataljoonankomentajaksi määrättiin 10. kesäkuuta kapteeni Väinö Karinto.
  • II Pataljoona (II/JR 6) varusmiespataljoona perustettiin Sulkavan Rauhaniemessä olleista 6. prikaatin II pataljoonan joukoista majuri Jaakko Ahteen johdolla.
  • III Pataljoona (III/JR 6) perustettiin Ruokolahden alueen reserviläisistä 10. kesäkuuta 1941. Ruokolahden Eräjärven kylän Savonkaidan parakkialueella kapteeni Mikko Kangasvaara otti vastaan saapuvan henkilöstön. Pataljoonan muodosti 8 varusmiestä, 670 reserviläistä sekä 347 I luokan nostomiestä.
  • 13. komppania eli Kranaatinheitinkomppania (13./JR 6)
  • 14. komppania eli Tykkikomppania (14./JR 6)
  • Kolonna (Kol./JR 6)

Jalkaväkirykmentti 6 sai lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen ns. varusmiesrykmenttinä, joten sen varustus oli pääosin parempi kuin divisioonan muiden rykmenttien.

KeskittäminenMuokkaa

Rykmentin II pataljoona oli saanut perustamisen päätökseen 10. kesäkuuta kello 18. Jalkaväkirykmentti 6 jaettiin kahteen osaan: Puumalan ja Sulkavan ryhmään. Kumpikin osa sai käskyn marssia rajalle ja rykmentinkomentajaksi määrättiin eversti T. E. Ekman.[2]

Rauhaniemestä lähti II pataljoona marssille perustamisen jälkeisenä aamuna kello kuusi. Iltaan mennessä pataljoona oli Pajasalmen ja Vekarasalmen lossit ylitettyään saapunut Lohikosken-Särkilahden tienhaaraan, jossa se majoittui. Pataljoona saavutti tavoitteensa Särkijärvellä seuraavana päivänä. Marssia jatkettiin 14. kesäkuuta Ruokolahden Pohjalankilaan, jonka kansakoululle perustettiin pataljoonan esikunta.[2]

Puumalan kasarmialueelta 11. kesäkuuta kello 11 lähtenyt I pataljoona Inkilänmäen tukikohtaan Ruokolahdelle, jonne se saapui seuraavana päivänä kello 18.30 yövyttyään Vuolteella ja Syyspohjassa. Pataljoona sai III armeijakunnalta käskyn siirtyä puolustukseen Ruokolahti-Kärinkijärvi-Tarkkola linjalle ja se siirtyi 15. kesäkuuta.[3]

KomentajatMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Häkkinen E.I. et al: Kannaksen kahlaajat - JR 6 jatkosodassa. Turku: JR 6 Historiatoimikunta, 1986. ISBN 951-99787-9-8.

ViitteetMuokkaa

  1. Häkkinen s. 23
  2. a b Häkkinen, E. I. s. 24
  3. Häkkinen, E. I. s. 24-25
  4. a b Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.