Torsten Forstén
Torsten Karl Forstén (2. heinäkuuta 1855 Hamina – 2. heinäkuuta 1927) oli suomalainen upseeri ja eläinsuojelutoiminnan edelläkävijä. Hän toimi pitkään Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana.
Elämä muokkaa
Käytyään Kuopion yläalkeiskoulun Forstén siirtyi isänsä Lennart Forsténin tavoin sotilasuralle. Helsingin junkkarikoulun päätyttyä 1877 hän palveli vänrikkinä Arkangelogradin jalkaväkirykmentissä 1877–1878, Bielomorin jalkaväkirykmentissä 1878–1882 (1879 aliluutnantti ja 1881 luutnantti) jonka jälkeen toimi Suomen reservikomppanian päällikkönä.[1] Hänestä tuli alikapteeni 1888, kapteeni 1895 ja everstiluutnantti 1902, jolloin hän erosi palveluksesta. Hän osallistui Turkin sotaan ja muun muassa Plevnan taisteluun.[2]
SEY:n puheenjohtajana Forstén ohjasi sen toimintaa käytännönläheiseen suuntaan. Hänen kaudellaan sai alkunsa laaja jäsenyhdistysten ja eläinsuojeluvalvojien verkosto, jonka merkitys suomalaisen eläinsuojelun tukipylväänä on yleisesti tunnustettu.[3] Forstén toimi eläinsuojeluaatteen hyväksi esitelmänpitäjänä ja kansantajuisena kirjailijana.[4] Hän perusti Suomen ensimmäisen eläinsuojelutoimiston Helsinkiin vuonna 1904 ja julkaisi vuodesta 1906 lähtien Eläinten Ystävä -lehteä.
Perhe muokkaa
Forsténin puoliso oli Julia Charlotta Hällfors (1859–1938). Pariskunnalla oli neljä lasta. Heidän vanhimman tyttärensä Sylvia Johanna Sofia (1881–1960) puolisoita olivat professori Aukusti Simojoki[5] ja rovasti Tor Westman.
Teoksia muokkaa
Nimellä T. K. Forstén:
- Harja- ja häntä-rupi hevosessa. Lammin Eläinsuojeluyhdistyksen lehtisiä 1. Helsinki 1901
- Hevosen hoito sairaana. Tekijä, Helsinki 1902
- Yleisimmät teurastustavat maassamme. Uudenmaan Eläinsuojelusyhdistyksen kirjasia 23. Hämeenlinna 1905
- Eläinten ystäwän kewät-aatelmia. 1906
- Hevosenlihan käyttäminen ravinto-aineena ; esitelmä, jonka on pitänyt T. K. F. Tekijä, Helsinki 1906
- Lehmän käyttäminen ajojuhtana. Tekijä, Helsinki 1908
- Suomen eläinsuojelusyhdistys ja sen haaraosastot 1901-1909. Tekijä, Helsinki 1909
- Eläinsuojelu-opas. Tekijä, Tampere 1912
- Eläinystävällisiä neuvoja työhevosen hoidossa. Tekijä, Helsinki 1914, 4. laajennettu painos Suomen eläinsuojelusyhdistys, Forssa 1935
- Hevosmiehen taskukirja. Tekijä, Helsinki 1916
- Nautakarjan vitsauksia : Nautapaarma. Suomen eläinsuojelusyhdistyksen julkaisuja. Helsinki 1916, 2. painos 1928
- Riimu ja päitset. Suomen Eläinsuojelusyhdistyksen lentolehtisiä 3. Helsinki 1916
- Djuren i kriget : några randanmärkningar. "Finska röda stjärnans" skriftserie 1. Helsingfors 1918
- Hästen i kriget : en aktuell och krävande uppgift. Finska röda stjärnan, Viborg 1921
- Lasarett för hästar. Finska röda stjärnan, Viborg 1921
- Suomen punainen tähti. Viipuri 1921
- Muutamia tulevaisuuden suunnitelmia sairaiden eläinten hoidossa vallitsevien epäkohtien poistamiseksi. Suomen Eläinsuojelusyhdistyksen julkaisuja 55. Helsinki 1922
- Lahjoituksia yleishyödyllisiin ja valistustarkoituksiin. Helsinki 1924
- Sotamiehen tärkeimmät velvollisuudet : kokoelma kertoelmia ; sovitteli Torsten Karl Forstén.
Toimitustöitä muokkaa
- Jaakko Juteini : Jaakko Juteinin eläinsuojeluskirjoitelmat ; kokosi T. K. F. Toimittaja, Helsinki 1906
Suomennoksia muokkaa
- Ohjesääntö ratsuväen kotipalveluksesta : oikaistu sotaväelle annetun käskyn mukaan vuodelta 1891, n:o 345 ; suom. T. Forstén. Tilgmann, Helsinki 1899
- N. Jönsson : Eläinsuojeluksen merkitys maanviljelystaloudessa ; käänsi ja oloihimme sovitteli T. K. Forstén. Helsinki 1903
Lähteet muokkaa
- Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. Juva:WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Viitteet muokkaa
- ↑ http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_F, lainattu 13.2.2009
- ↑ B.Holmstén, Forstén (1979)
- ↑ Suomen kansallisbiografia (2006)
- ↑ Tietosanakirja (1909)
- ↑ http://suvut.genealogia.fi/simelius-simojoki/suku/taulut_1900.html#DES82 (Arkistoitu – Internet Archive) lainattu 13.2.2009