Tom Pöysti
Tom Erik Pöysti (s. 14. toukokuuta 1954 Helsinki) on suomalainen näyttelijä, ääninäyttelijä ja puhuja-kouluttaja-sparraaja-valmentaja.
Tom Pöysti | |
---|---|
Tom Pöysti kotipihallaan Tammisaaressa toukokuussa 2011. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Tom Erik Pöysti |
Syntynyt | 14. toukokuuta 1954 Helsinki |
Ammatti | näyttelijä, puhuja, kouluttaja, sparraaja, valmentaja |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1978– |
Merkittävät roolit |
Ville "Nappula" Pienimäki (Vääpeli Körmy -elokuvat) |
Palkinnot | |
Telvis 1983 |
|
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Puhujana
muokkaaJulkisuuteen näyttelijänä noussut Pöysti hylkäsi näyttelijäntyön ja ryhtyi puhujaksi[1]. Hänen mieluisimpia puheenaiheitaan ovat henki ja mielekkyys, yhteisöllisyys ja yhteisvastuu, arvot ja arvostaminen sekä mokaamisen ja ristiriitojen välttämättömyys.[2]
Näyttelijänä
muokkaaNäyttelijäperheen vesan – Lasse Pöystin ja Birgitta Ulfssonin pojan – oma näyttelijänura käynnistyi varsinaisesti Teatterikorkeakoulussa vuonna 1975. Seuraavat kymmenen vuotta kuluivat teatteri-, elokuva-, televisio- ja radioproduktioissa, pääasiassa kevyissä tai koomisissa rooleissa. Pöysti oli tosin näytellyt ensimmäisen elokuvaroolinsa jo 11-vuotiaana televisioelokuvassa Osteri ja helmi vuonna 1965.
Pöysti näytteli television viihdesarjoissa, elokuvissa, Uudessa Iloisessa Teatterissa ja myös musikaaleissa (Cats ja Pieni kauhukauppa) sekä Vääpeli Körmy -elokuvien vänrikki "Nappulana" oik. Pienimäki.
Vuonna 1985 julkisuuteen ja näyttelijäntyöhön väsähtänyt Pöysti lähti kiertämään maapalloa. Esiintyjäksi hän palasi 1990-luvun alussa. Vuonna 1995 Pöysti perusti kollegoidensa kanssa Komediateatteri Arenan Helsingin Hakaniemeen.
Henkisesti jälkeenjääneen rikollisen rooli Åke Lindmanin elokuvassa Harjunpää ja kiusantekijät (1993) sekä traagisen pankkiryöstäjän rooli Lauri Törhösen elokuvassa Mannen utan ansikte (1995) toivat yleisön eteen vakavamman Pöystin. Viimeisessä teatteriroolissaan (2000), Samuel Beckettin "Huomenna hän tulee" -tragikomediassa, hän näytteli ensimmäisen ja samalla ainoan kerran isänsä Lasse Pöystin kanssa. Tämän jälkeen Pöystiä ei ole juurikaan televisiossa eikä teattereissa nähty, mutta ääninäyttelijänä häntä on tämänkin jälkeen vielä kuultu, muun muassa elokuvissa Röllin sydän, Nemoa etsimässä ja Lehmäjengi.
Yksityiselämä
muokkaaPöysti asuu perheineen Raaseporissa Tammisaaressa ja hän on pitkän linjan lintuharrastaja.[3] Hänen isänsä oli näyttelijä, ohjaaja ja teatterijohtaja Lasse Pöysti ja äitinsä näyttelijä Birgitta Ulfsson. Hänen veljensä Erik Pöysti on ohjaaja, hänellä on kaksi veljenlasta Alma Pöysti ja Oskar Pöysti.[4]
Filmografia
muokkaaElokuvat
muokkaaVuosi | Elokuva / TV-elokuva / Lyhytelokuva | Rooli |
---|---|---|
1965 | Osteri ja helmi | Greeley |
1968 | Fysikerna | Linan lapsi |
1979 | Ruskan jälkeen | Simo Sammalsuo |
Ljubov Jarovaja | ||
HIFK–TPS | pastori | |
1980 | Marraskuun kuvia | toimittajaharjoittelija Tauno Blom |
1981 | Sotamies Jokisen vihkiloma | sotamies Jokinen |
1982 | Huijaus | kylähullu |
18 valokuvaa | nuori arkkitehti | |
Kuningas jolla ei ollut sydäntä | prinssi | |
1983 | Köyhyydestä kurjuuteen | Kake |
1984 | Dirty Story | röntgenlääkäri |
1986 | Pako pohjoiseen | Jens |
1990 | Joko taas on markkinat | |
Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva | vänrikki Ville "Nappula" Pienimäki | |
1991 | Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet | vänrikki Nappula |
1992 | Mestari | kulttuuriministeri Kauno Mäkinen |
Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti | poliisi Katutyttö-kisassa | |
Vääpeli Körmy ja etelän hetelmät | vänrikki Nappula | |
1993 | Harjunpää ja kiusantekijät | Anttu |
1994 | Vääpeli Körmy – taisteluni | vänrikki Nappula |
1995 | Kasvoton mies | pankkiryöstäjä |
1997 | Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava | vänrikki Nappula |
1998 | Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies | venäläinen roisto #1 |
2000 | Hurmaava joukkoitsemurha | Onni Rellonen |
Tarkkis | opettaja | |
2011 | Tarkastaja | |
2014 | Kummeli V | Kalle Mörtfelt |
Televisiosarjat
muokkaaVuosi | Televisiosarja | Rooli |
---|---|---|
1978 | Elämänmeno | Jore |
1980, 1982 | Teatterituokio | Aulis / taksikuski |
1982 | Ollaan kuin kotonanne | monia rooleja |
Linnani on kotini | ||
1985–1986 | Huh hellettä! | Urpo Lehtonen |
1989 | Paha yskä – ja yhä pahenee | monia rooleja |
1992 | Mysteriet om det levende lig | Claes |
1994–1995 | Jäitä hattuun! | monia rooleja |
1995 | Akkaa päälle | juontaja |
1999 | Pieni pala Jumalaa | kirkkoherra |
Tunteen palo | luontokuvaaja Hepatiittis |
Dubbaukset
muokkaa- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Lähteet
muokkaa- ↑ Tom Pöysti – Keynote Puhuja MySpeaker Oy. Viitattu 20.2.2020.
- ↑ Ex-näyttelijä Tom Pöysti: Olen hyvin huolissani suomalaisten päättäjien moraalikäsityksestä! Yle Uutiset. 22.4.2010. Viitattu 17.6.2012.
- ↑ Riihimäki, Matti: Hyvällä tuulella – lintuharrastaja Tom Pöysti. Tiira-lehti, helmikuu 2010, 15. vsk, nro 1, s. 15. Helsinki: BirdLife Suomi ry. ISSN 1238-9676
- ↑ Ketkä kaikki suomalaisnäyttelijät ovat keskenään sukua? Katso uskomaton lista!
Aiheesta muualla
muokkaa- Puhujaesittely myspeaker.fi. Viitattu 20.2.2020.
- Pöysti, Tom hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)