Toivo Tarvas

suomalainen kirjailija

Armas Toivo Tarvas (sukunimi aikaisemmin Dahlman; 24. maaliskuuta 1883 Helsinki10. joulukuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Tarvas käytti myös salanimiä Harri Kangas, Janne Kreivilä, Otto W. Siilivaara ja T.T-s. [1][2][3]

Toivo Tarvaksen vanhemmat olivat muurari Frans Fredrik Dahlman ja Amanda Helenius. Hänen ottoisänsä oli senaattori Ossian Wuorenheimo. Tarvas pääsi ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta 1904 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1912 ja maisteriksi 1916. Tarvas teki opintomatkoja Skandinavian maihin, Saksaan, 1909–1910 Italiaan ja 1912 Pariisiin.[4][5][2][3]

Tarvas toimi aluksi teatterialalla ja oli apulaisjohtajana Tampereen Teatterissa ja teatterinjohtajana Turun suomalaisessa teatterissa sekä Kansallisteatterin hallintoneuvoston jäsenenä 1916–1924. Hän oli sitten Kustannusosakeyhtiö Ahjon johtokunnan jäsenenä 1918–1920, Nykyaika-aikakauslehden päätoimittajana 1918–1919 ja liikelehti Ilmarisen päätoimittajana 1920–1922. Hän oli myös maaseutulehtien kirjallisuus- ja taidekirjeenvaihtajana ja avusti pääkaupungissa ilmestyneitä lehtiä. Tarvas oli Suomalaisen Kirjakaupan osastonjohtaja 1925–1930 ja hän toimi myös vakuutusalalla.[5][6][3]

Tarvas julkaisi useita kertomus- ja novellikokoelmia (Kohtalon tuulissa, Häviävää Helsinkiä, Helsinkiläisiä, Kadun lapsia) joissa kuvattiin elämää 1900-luvun alun Helsingissä. Hän käytti näissä kirjoissaan myös Stadin slangia.[4] Hänen esikoisteoksensa, helsinkiläisnäytelmä Isä ja tytär esitettiin Kansallisteatterissa 1908. Näytelmä herätti huomiota realistiselta paikallisvärityksellään. Tarvas julkaisi sitten ylioppilasromaanin Eri tasoilta vuonna 1915 ja novellikokoelman Häviävää Helsinkiä vuonna 1917. Hän julkaisi salanimellä Janne Kreivilä Suomen sisällissotaan sijoittuneen romaanin Velisurmaajat ja sen jälkeen vielä novellikokoelmat Helsinkiläisiä ja Kadun lapsia sekä pari nuortenkirjaa. Viimeisinä vuosina Tarvas ei enää julkaissut mitään vaan toimi lehti- ja kirjakauppa-aloilla.[2]

Toivo Tarvas oli naimisissa 1916–1922 lasten- ja nuortenkirjailija Aili Somersalon kanssa.[4] Toivo Tarvas kuoli pitkällisen sairauden jälkeen joulukuussa 1937.[7][2][3] Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[8]

Teoksia muokkaa

  • Legendoja, piirustukset Kaarlo Enqvist-Atra. Otava 1908
  • Isä ja tytär : näytelmä 4:ssä näytöksessä. WSOY 1908
  • Eri tasoilta: nykyaikainen romaani. Otava 1916
  • Kohtalon tuulissa : nykyajan romaani. Otava 1916
  • Häviävää Helsinkiä : novelleja. Otava 1917
  • Velisurmaajat: "vallankumous"-romaani. Kustannus Oy Ahjo 1918 (salanimellä Janne Kreivilä)
  • Tuokiokuvia Helsingin vapautuspäiviltä. Otava 1918
  • Helsinkiläisiä : piirroksia pääkaupungin elämästä. Kustannus Oy Ahjo, Helsinki 1919
  • Rakkauden kirous: romaani, Ahjon ajanviete-lukemisto 2. Kustannus Oy Ahjo, Helsinki 1919 (salanimellä Harri Kangas)
  • Kadun lapsia : novelleja. Kustannus Oy Ahjo, Helsinki 1920
  • Laiha mies: salapoliisiromaani. Minerva, Helsinki 1920 (salanimellä Otto W. Siilivaara)
  • Tomin tarina : kertomus nuorisolle. Gummerus 1931
  • Karkuri: seikkailuromaani nuorisolle. Gummerus 1932

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa


Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.