Avaa päävalikko

Toivo William Haaki (1. toukokuuta 1896 Hollola25. helmikuuta 1962 Helsinki)[1] oli suomalainen eri esikuntatehtävissä toiminut kenraalimajuri.

Toivo Haakin vanhemmat olivat maanviljelijä Willehard Haaki ja Aura Salila ja puoliso vuodesta 1935 Signe Aune Stenfeldt. Haaki kävi kahdeksan luokkaa lyseota ja kauppaopiston vuonna 1917.[2]

Hän osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten joukossa vääpelinä. Haaki kävi ilmatorjunnan opintoja mm. Englannissa ja Ranskassa 1920-luvulla ja kävi Sotakorkeakoulun 1931. Hän toimi 1918–1919 Tampereen rykmentissä joukkueenjohtajana ja Rannikkotykistörykmentti 3:ssa patterin päällikkönä 1920. Jääkäritykistörykmentissä hän toimi patterin päällikkönä ja patteriston komentajana 1921–1931 välisenä aikana. Vuosina 1932–1936 hän toimi aluejärjestössä esikuntapäällikkönä sekä yleisesikunnassa toimistopäällikkönä 1937–1938. Sotakorkeakoulussa hän työskenteli opettajana 1939–1940. Jatkosodan aikana hän toimi Päämajassa osasto- ja toimistopäällikkönä. Sodan jälkeen hänellä oli sotilaspiirin ja sotilasläänin komentajuuksia 1945–1946. Puolustusvoimien pääintendenttinä Haaki toimi 1947–1950, minkä jälkeen hän siirtyi liikealalle.

Sotateknillisen aikakauslehden vastaava toimittaja Haaki oli 1924–1925.[2] Everstiksi Haaki ylennettiin 22.12.1941 ja kenraalimajuriksi 1947.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Kenraalimajuri T. W. Haaki kuollut (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 28.2.1962, HS Aikakone. Viitattu 7.3.2018.
  2. a b L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 137-138. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
  3. http://runeberg.org/kuka/1954/0157.html