Valkoturska
Valkoturska (Merlangius merlangus) on Euroopan rannikkovesissä elävä turskakala.
| Valkoturska | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Turskakalat Gadiformes |
| Heimo: | Turskat Gadidae |
| Suku: | Merlangius |
| Laji: | merlangus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Merlangius merlangus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö muokkaa
Valkoturska on yleensä 30−40 cm:n pituinen, korkeintaan 70 cm, ja voi kasvaa kolmikiloiseksi. Mustanmeren valkoturskat ovat pienempiä, alle 20 cm. Väritys on vaihteleva; päältä kala on kellanruskea, vihertävän tai sinertävän sävyinen, kyljet ovat vaaleammat, kellanharmaat, vatsa taas puhtaan valkoinen tai hopeanvärinen.
Levinneisyys muokkaa
Valkoturska on rannikkovesien kala, joka elää alle 200 m:n syvyydessä lähes koko Euroopan rannikolla. Levinneisyys ulottuu Pohjois-Norjasta Välimerelle ja Mustallemerelle, ja kattaa myös Islannin ja Färsaarten rannikot ja ulottuu Itämeren länsiosaan.
Elintavat muokkaa
Valkoturska tulee sukukypsäksi 2−3 vuoden iässä. Kutu ajoittuu pitkälle jaksolle tammi-heinäkuussa. Naaraalla voi olla satojatuhansia mätimunia, mutta se laskee ne pieninä muutaman munan ryhminä ulappaveteen. Myös kuoriutuvat poikaset elävät pelagisina rannan läheisissä, 20−30 m:n syvyisissä vesissä, yleensä meduusoiden lähituntumassa ja niiden lonkeroiden suojassa. Vanhemmat yksilöt hakeutuvat syvempään veteen ja elävät pohjan tuntumassa. Valkoturskan ravintoa ovat pienet kalat, äyriäiset, kotilot, mustekalat ja monisukasmadot.
Kalastus ja käyttö muokkaa
Valkoturska on erityisen runsas Pohjanmerellä ja etenkin siellä taloudellisesti tärkeä troolikalastuksen kohde. Sitä pyydetään myös pitkälläsiimalla. Kokonaissaaliit ovat olleet laskussa. Huippusaaliit 1970-luvulla olivat 200 000 vuositonnin luokkaa, mutta nykyisin enää 40 000 tonnia. Englanti ja Ranska ovat suurimmat kalastajat.
Lähteet muokkaa
- Merlangius merlangus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- Merlangius merlangus (Linnaeus, 1758) (Arkistoitu – Internet Archive) FAO Fisheries and Agriculture Species Fact Sheet (englanniksi)
- ↑ Nedreaas, K., Florin, A., Cook, R., Fernandes, P. & Lorance, P.: Merlangius merlangus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.1.2015. (englanniksi)