Urho Ruhanen (30. kesäkuuta 1907 Lamposaari22. kesäkuuta 2001 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen Neuvostoliitossa asunut kriitikko, kääntäjä ja kirjailija.

Ruhasen perhe muutti Suomesta Venäjälle vuonna 1913, kun perheen isä sai työtä Nevskaja Dubrovkan sahalta lähellä Pietaria. Ruhanen vietti lapsuutensa Dubrovkan seudulla ja työskenteli koulusta päästyään Dubrovkan sahalla. Vuonna 1922 hän lähti opiskelemaan Petroskoihin ja valmistui opettajaksi Petroskoin opettajaopistosta 1926. Ruhanen jatkoi opintoja Leningradissa Herzenin pedagogisessa instituutissa ja toimi useita vuosia kirjallisuuden opettajana Leningradissa ja Petroskoissa.

Ruhanen oli 1932–1937 Rintama-kulttuurilehden toimittajana ja osallistui Karjalan kirjailijaliiton perustamiskokoukseen vuonna 1934. Hän opetti myös Suomen kirjallisuutta ja länsimaista kirjallisuutta Karjalan opettajakorkeakoulussa. Stalinin puhdistusten aikana suomalaiseksi nationalistiksi syytetty Ruhanen erotettiin opettajan virasta 1937 ja hänet vangittiin 1938 Hatsinassa. Hän joutui työleirille ja pääsi palaamaan Karjalaan vasta sodan jälkeen 1947.

Ruhanen oli sodan jälkeen yhdessä vaimonsa kanssa opettajana Vieljärvellä, mutta hän joutui terveyssyistä luopumaan opettajan työstä ja ryhtyi kääntäjäksi. Vuosina 1961–1968 Ruhanen oli työssä Progress-kustantamon suomenkielisellä osastolla.

Teoksia muokkaa

  • Vuosisadan pyörteissä, muistelmateos. 1987
  • Syytettynä suomalainen 1989

Lähteet muokkaa