Typpioksidi
Typpioksidi eli typpimonoksidi (NO) on typen (N) ja hapen (O) muodostama kaasumainen yhdiste. Se on yksi typen oksideista, joilla tarkoitetaan kaikkia typen ja hapen yhdisteitä.
| Typpioksidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | NO |
| Moolimassa | 30,01 |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | –164 °C |
| Kiehumispiste | −152 °C |
| Tiheys | 1,3402 g/dm3 |
Typpioksidia esiintyy kaikkialla elimistössä, jossa sen tärkeimmät tehtävät ovat mikroverenkierron säätely, neurotransmissio ja immuunipuolustus. Oksidatiivisen stressin kokonaismäärästä riippuen typpioksidi voi suojella soluja antioksidanttina tai lisätä solutuhoa pro-oksidanttina.[1]
Ihminen käyttää typpioksidia muun muassa lääketieteellisissä yhteyksissä ja hitsauksessa. Typpioksidia esiintyy myös haitallisena ilmansaasteena.
Ominaisuudet muokkaa
Typpioksidi on pariton molekyyli eli siinä on pariton määrä elektroneja. Useimmista muista parittomista molekyyleistä poiketen typpioksidi ei kuitenkaan sanottavasti dimeroidu. Se kestää kuumennusta 1 000 °C:n lämpötilaan. Hapen läsnä ollessa se kuitenkin helposti hapettuu typpidioksidiksi:[2]
- 2 NO + O2 → 2 NO2
Koska typpioksidi on pariton molekyyli, se on paramagneettinen aine.[2] Kaasuna se on väritön, mutta esiintyessään matalissa lämpötiloissa kiinteänä tai nesteenä se on sinistä.[2]
Typpioksidin moolimassa on 30,01 g/mol ja CAS-numero 10102-43-9.
Valmistus ja käyttö muokkaa
Typpioksidia valmistetaan polttamalla ammoniakkia noin 500 °C:n lämpötilassa platinan toimiessa katalyyttinä:[2]
Laboratoriotarkoituksiin sitä voidaan valmistaa myös pelkistämällä typpihappoa kuparilla:[2]
Elimistössä typpioksidi on merkittävä signaalimolekyyli. Niinpä sitä käytetään lääketieteessä, inhalaattorilla hengitettynä muun muassa sirppisoluanemian hoidossa, ja se helpottaa äkillistä hengitysvajausta eli ARDS-oireyhtymää, samoin se auttaa vastasyntyneitä hengitysvaikeuksissa ja myös estää ohitusleikkauksessa siirretyn suonen tukkeutumisen.[3]
Typpioksidia käytetään muun muassa kaasukaarihitsauksessa suojakaasuun lisättynä. Typpioksidi reagoi hitsauksessa muodostaen otsonin kanssa typpidioksidia (NO + O3 ⇒ NO2 + O2).
Typpioksidi ympäristöongelmana muokkaa
Muiden typen oksidien tavoin myös typpioksidi on haitallinen luonnon ja maaperän happamoitumista aiheuttava kaasu. Varsinkin teollisuudesta ja liikenteestä aiheutuu paljon typen oksidien päästöjä. Typen oksidien päästöt ovat ongelma, koska niitä syntyy teollisuuden palamisreaktioissa (kuten kivihiiltä poltettaessa) aina, vaikka palava aine ei sisältäisikään typpeä, sillä ilmassa on typpeä.
Ilmakehässä typpioksidi reagoi herkästi hapen kanssa muodostaen typpidioksidia. Se taas reagoi veden kanssa, jolloin syntyy muun muassa typpihappoa.[2] Kun tämä typpihappo sataa maaperään, se aiheuttaa luonnon happamoitumista.
-
Tahkoluodon hiilivoimala
Lähteet muokkaa
- WSOY: Aine ja Energia: Kemian tietokirja
Viitteet muokkaa
- ↑ Typpioksidin merkitys verenkierron patofysiologiassa. http://www.finnanest.fi/files/a_pesonen.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e f Antti Kivinen, Osmo Mäkitie: Kemia, 5. painos, s. 350–351. Otava, 1988. ISBN 951-1-10136-6.
- ↑ Malo-Ranta, Ulla: NO – riesasta tuli pelastaja Tiede-lehti
Katso myös muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Typpioksidin kansainvälinen kemikaalikortti
- PubChem: Nitric Oxide (englanniksi)
- DrugBank: Nitric Oxide (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Nitric oxide (englanniksi)
- KEGG: Nitric oxide (englanniksi)
argon (E 398) | butaani (E 943a) | happi (E 948) | helium (E 939) | hiilidioksidi (E 290) | isobutaani (E 943b) | propaani (E 944) | typpi (E 941) | typpimonoksidi (E 942) | vety (E 949)