Työsulku
Työsulku on työnantajapuolen painostuskeino työtaistelun aikana, kun tietyllä ammattialalla ollaan sopimuksettomassa tilassa. Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantajat estävät tietyn alan ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä pääsemästä työhön ja keskeyttävät heidän palkanmaksunsa.
Työehdoista saa Suomen lain mukaan ryhtyä laillisesti työtaisteluun silloin, kun alalla ollaan sopimuksettomassa tilassa, eli kun työ- tai virkaehtosopimus ei ole voimassa. Palkansaajapuolen toimena työtaistelu merkitsee järeimmillään lakkoa, työnantajapuolella työsulkua. Sopimuksen ollessa voimassa on työnantajalla kuitenkin mahdollisuus poliittiseen työsulkuun, mutta koska niitä ei tiettävästi ole Suomessa koskaan järjestetty, ei niistä ole päässyt muodostumaan oikeuskäytäntöä.[1]
Sekä lakosta että työsulusta on ilmoitettava kaksi viikkoa ennakkoon sekä vastapuolelle että valtakunnansovittelijan toimistoon. Työministeriö voi valtakunnansovittelijan esityksestä lykätä työtaistelun alkua kahdella viikolla, jos työtaistelusta esimerkiksi aiheutuu kohtuutonta haittaa.
Työsulut voivat olla luonteeltaan hyökkääviä, jolloin työnantaja estää työntekijöitä tekemästä työtä kunnes hänen vaatimuksiinsa suostutaan, tai puolustustoimenpiteitä, jolloin työnantaja estää työnteon vastauksena lakkotoimenpiteisiin toista työnantajaa kohtaan saman työnantajajärjestön piirissä tai siksi, että (esimerkiksi kuljetusten) lakolla on työn tekeminen tehty mahdottomaksi tai kannattamattomaksi. Työsulku voi olla myös esimerkiksi järjestön käyttämä viivytystaktiikka.
Työsulkuja Suomessa muokkaa
Työsulkua on käytetty Suomessa painostustoimena hyvin harvoin. 1970- ja 1980-luvuilla sitä käytettiin lähinnä rakennusalalla, myös 1990-luvulla sulkua käytettiin muutaman kerran lakkojen yhteydessä. Vuonna 1991 kuljetusalan työnantajat pitivät kolmen viikon mittaisen työsulun. Pankkialalla oli työsulku 1990-luvun alussa.
Metsäteollisuus ry. julisti paperiteollisuuden sopimusalalle työsulun toukokuussa 2005. Työsulku lopetettiin 44 päivän jälkeen työehtosopimuksen synnyttyä, kun työnantajaosapuoli sai suurimman osan vaatimuksistaan läpi.
26. huhtikuuta 2010 klo 18 Elintarviketeollisuusliitto aloitti työsulun, kun Elintarviketyöläisten liitto hylkäsi työriitaan annetun sovintoesityksen.[2]
Marraskuussa 2017 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ilmoitti työsulusta, kun työehtosopimusneuvotteluissa Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa ei päästy yhteisymmärrykseen hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualojen palkkauskorotuksista.[3][4]
Maaliskuussa lakkokeväänä 2024 muun muassa Teknologiateollisuuden työnantajat ry. ilmoitti palkanmaksun lopettamisesta yksipuolisella päätöksellä ilman YT-neuvotteluja. Teollisuusliiton mukaan kyseessä oli työsulku, ja näin ollen se olisi Suomen historian suurin työsulku[5][6] Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto väitti, että tämä todisti maan hallituksen ja elinkeinoelämän olevan yksi ja sama taho, vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto on todennut, ettei ole työmarkkinakiistan osapuolena.[6]
Lähteet muokkaa
- Lakko ja Työsulku. Helsingin Sanomat 15.5.2005.
Viitteet muokkaa
- ↑ [https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_12+2024.aspx Valtiopäiväasiakirja Hallituksen esitys HE 12/2024 vp]. Julkaistu 4.3.2024. Viitattu 20.3.2024.
- ↑ Hertsi, Anneli: Vappuherkut jo kauppojen varastoissa, työsulku ei vaikuta Kauppalehti. 26.04.2010. Alma Media Oyj. Viitattu 27.4.2010.
- ↑ Hiihtokeskuskiistan työnantajapuoli julisti työsulun joulukuulle, Yle 22.11.2017
- ↑ Hiihtokeskuksien työehtoriita kovenee: Työnantajat asettivat Pamin työntekijät työsulkuun, lomakohteiden toimintaan voi tulla häiriöitä – Rukalla järjestettiin ulosmarssi, Helsingin Sanomat 22.11.2017
- ↑ Tatu Sailaranta: EK tiukkana: Tehtaiden palkanmaksu voidaan lopettaa lakon takia – Teollisuusliitto: ”Suomen historian suurin työsulku” Tekniikka@Talous. 12.3.2024. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 13.3.2024.
- ↑ a b Teollisuusliitto syyttää EK:ta ja Teknologiateollisuutta Suomen historian suurimman työsulun julistamisesta. Kansan Uutiset. 12.3.2024. Viitattu 13.3.2024.