Sivuliike tarkoittaa Suomessa ulkomaisen yhteisön tai säätiön osaa, joka harjoittaa Suomessa jatkuvaa liike- tai ammattitoimintaa Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin. Sivuliike ei ole itsenäinen oikeushenkilö vaan ulkomaisen toimijan osa, joka harjoittaa toimintaa ulkomaisen toimijan nimiin ja lukuun.[1][2][3]

Sivuliikkeestä on joskus käytetty myös ruotsista peräisin olevaa termiä filiaali.[4]

Sivuliike rekisteröidään kaupparekisteriin.[1] Sivuliikkeen nimessä on oltava lisäys, että se on sivuliike.[5] Tämä voidaan tehdä esimerkiksi liittämällä nimen loppuun sanat Suomen sivuliike tai filial i Finland.[1][6]

Sivuliikkeen sijaan ulkomainen toimija voi perustaa maahan tytäryhtiön. Tytäryhtiö eroaa sivuliikkeestä siten, että se on itsenäinen oikeushenkilö. Sivuliikkeessä näin ei ole, vaan sen varat, velat ja vastuut ovat emoyhtiön nimissä.[7]

Koska sivuliikkeen lopettaminen on yksinkertaista, se soveltuu hyvin ajallisesti rajattua toimintaa varten. Suomessa sivuliike ei voi mennä konkurssiin.[7]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Sivuliike prh.fi. Viitattu 14.1.2019.
  2. Sivuliike Suomessa jasentiedote.fi. Arkistoitu 15.1.2019. Viitattu 14.1.2019.
  3. Ulkomaisen yhtiön sivuliike Suomessa Tilisanomat.fi. 11.12.2007. Viitattu 14.1.2019.
  4. Ruotsalaiset yritysmuodot Rajaneuvonta. Viitattu 6.7.2020.
  5. Ajantasainen lainsäädäntö: Toiminimilaki 128/1979 finlex.fi. Viitattu 14.1.2019.
  6. PRH - Handelsregistret - Grundande www.prh.fi. Viitattu 14.4.2022.
  7. a b Sivuliike vai tytäryhtiö ulkomaille? Helsingin seudun kauppakamari. 16.6.2020. Viitattu 14.4.2022.