Siegburg
Siegburg on kaupunki Rhein-Siegin piirikunnassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessä Saksassa. Se on piirikuntansa pääkaupunki kahdeksisen kilometriä Reinistä itään.
| Siegburg | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Siegburg |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Rhein-Sieg-Kreis |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 23,5 km² |
| Korkeus | 60 m |
| Väkiluku (2019) | 41 565[1] |
| – Väestötiheys | 1 772 as./km² |
| Postinumero | 53721 |
| Suuntanumero(t) | 02241, 02242 |
Maantiede muokkaa
Siegburg sijaitsee osavaltionsa lounaisosassa noin 25 kilometriä Kölnin keskustasta kaakkoon ja noin 10 kilometriä Bonnin keskustasta koilliseen.[2] Pohjoisessa Siegburg rajoittuu Lohmariin, koillisessa Neunkirchen-Seescheidiin, kaakossa Hennefiin, lounaassa Sankt Augustiniin ja luoteessa Troisdorfiin. Reinin laakso alkaa vaihtua Bergisches Land -vuorialueeksi Siegburgin itäosassa. Siegburgin eteläpuolella on Siebengebirgen vuoristo.
Siegburg on saanut nimensä Sieg-joelta, joka virtaa kaupungin lounaispuolitse kohti Reiniä. Siegin sivujoki Agger virtaa kaupungin luoteispuolitse.
Historia muokkaa
Joitakin vuosikymmeniä ennen ajanlaskun alkua Rooman valtakunnan rajaksi luoteisessa Keski-Euroopassa vakiintui Rein. Nykyisen Rhein-Siegin piirikunnan tienoilla roomalaiset asuttivat joen länsipuolta ja rakensivat sinne linnoituksiaan, jotka ovat nykyisin raunioina. Itäpuolella asui kelttejä ja germaaneja. Ensimmäisen vuosituhannen puoltaväliä lähestyttäessä Rooma alkoi luhistua. Siegburgin seudulle muutti frankkeja noin vuonna 500. Vuonna 1064 Kölnin arkkipiispa Anno II perusti Michaelberg-kukkulalle luostarin, mistä alkoi Siegburgin kehitys.[3] Kaupunkioikeudet Siegburg sai 1182. Keskiaikana se tunnettiin eritoten keramiikkatuotteistaan. Vuosina 1402–1407 käytiin Siegburgin sota eli Siegburger Krieg Troisdorf-Wolsdorfin ja Siegburgin välillä. Bergin herttuakunta sijaitsi 1600-luvulla aivan Siegburgin pohjoispuolella, sen joukot tuhosivat Michaelbergin keskiaikaista linnoitusta vuonna 1670. Ranskalaiset miehittivät Siegburgia 1740-luvulla ja jälleen 1803. Kaupungista tuli osa Preussia 1815.
1800-luvun kuluessa Siegburg kehittyi Bergisches Landin teollisuuskeskukseksi ja liikenteen solmukohdaksi. Rautatieverkkoon Siegburg kytkettiin 1859, ja sen myötä kaupunkii alkoi syntyä varustusteollisuutta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen suuret varustustehtaat suljettiin ja Siegburgin työttömyys kohosi. Toisen maailmansodan aikana Siegburgia pommitettiin raskaasti. Yhdysvaltain joukot näkökulmasta riippuen miehittivät tai vapauttivat kaupungin huhtikuussa 1945. Ensimmäinen sodanjälkeinen pormestari oli siegburgilaissyntyinen amerikansaksalainen Eugen Vogel.[4] Jälleenrakennuksen aikana Siegburgista kehkeytyi julkisen hallinnon ja kaupankäynnin keskus. Elokuussa 1969 siitä tehtiin vastaperustetun Rhein-Siegin piirikunnan pääkaupunki. 2000-luvun alussa otettiin käyttöön suurnopeusrata Köln–Frankfurt, jonka junat pysähtyvät Siegburgissa.
Siegburgin historiallisia rakennuksia ovat muun muassa benediktiiniluostari Abtei St. Michael ja katolinen kirkko St. Servatius. Kaupungin keramiikkaperinteitä muistetaan keramiikkamarkkinoilla heinäkuisin. Säveltäjä Engelbert Humperdinck syntyi Siegburgissa 1854; hänen muistokseen järjestetään musiikkijuhla Humperdinck niin ikään heinäkuisin. Muita vuosittaisia tapahtumia ovat esimerkiksi Siegburger Sommerrendezvous ja Weinfest Siegburg.
Erikoisuuksia muokkaa
Siegburgin luostarissa satoja vuosia sitten sai alkunsa Siegburger Abtei-Liqueur. Kullankeltaisen yrttiliköörin väri on peräisin maustesahramista.[5]
Talous ja liikenne muokkaa
Siegburgin ilmettä on päivitetty 2000-luvun taitteen jälkeen. Muun muassa jalankulkukeskustaa on laajennettu. Siegburg on profiloitunut vähittäiskaupan ja taide-elämän keskukseksi, joka on helppo saavuttaa lähialueiden suurkaupungeista, ja jonka ydinkeskustan ruutukaavassa on huomioitu lyhyet kävelyetäisyydet. "Stadt der kurzen Wege" -konsepti viittaa maantieteellisesti lyhyiden etäisyyksien ohella suunnittelu- ja toimeenpanoprosessien mahdollisimman jouhevaan läpivientiin.[6]
Kölnin ja Frankfurtin väliä kulkevat suurnopeusjunat pysähtyvät Siegburgissa, jonka rautatieaseman virallinen nimi on Bahnhof Siegburg/Bonn. Siegburgista on rautatieyhteys Bonnin päärautatieasemalle. Kölnistä Siegeniin Siegburgin kautta kulkee noin satakilometrinen rataosuus Siegstrecke. Siegburgin rautatieaseman etäisyys Kölnin päärautatieasemalta on 24,3 kilometriä.
Lähteet muokkaa
- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 27.4.2020.
- ↑ Entfernung von Siegburg nach_ Luftlinie.org. Viitattu 27.4.2020.
- ↑ Stadtporträt Siegburg.de. Kreisstadt Siegburg. Viitattu 28.4.2020.
- ↑ Drei Tage im April General-anzeiger-bonn.de. General-Anzeiger Bonn GmbH. Viitattu 28.4.2020.
- ↑ Lebendige Tradition Abteiliqueursiegburg.de. Abtei-Liqueur Siegburg GmbH. Viitattu 28.4.2020.
- ↑ Standortvorteile Siegburg.de. Kreisstadt Siegburg. Viitattu 28.4.2020.
