Sergei Solovjov (historioitsija)
Sergei Mihailovitš Solovjov (ven. Сергей Михайлович Соловьёв; 5. toukokuuta (J.: 17. toukokuuta) 1820 Moskova – 4. huhtikuuta (J.: 16. huhtikuuta) 1879 Moskova) oli venäläinen historioitsija.[1]
Solovjov valmistui vuonna 1842 Moskovan yliopistosta historia pääaineenaan ja aloitti samassa paikassa apulaisprofessorina 1845. Vuonna 1850 hänet ylennettiin professoriksi, ja hän jatkoi virassa, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1877. Hän opetti keisarin poikia Nikolai Aleksandrovitšia ja tulevaa Aleksanteri III:ta. Solovjovin maine perustuu 29-osaiseen Venäjän historia -teossarjaan, joka ilmestyi vuosina 1851–1879.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Sergey Mikhaylovich Solovyov Encyclopaedia Britannica. Viitattu 22.3.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sergei Solovjov Wikimedia Commonsissa
- Сергей Михайлович Соловьев (Sergei Solovjov): История России с древнейших времен в 15 кн. ISBN 9785170021420. Сайт Военная литература. Verkkoversio (venäjäksi)