Scala (ohjelmointikieli)

Scala on moniparadigmainen ohjelmointikieli, joka on suunniteltu yhdistämään olio- ja funktionaaliset ajatusmallit. Nimi Scala tulee skaalautuvasta kielestä (Scalable language) tarkoittaen, että kieli on suunniteltu kasvamaan käyttäjiensä tarpeiden mukana.

Scala
Paradigma	moniparadigmainen: funktionaalinen, oliomallinen, imperatiivinen
Tyypitys	vahva, staattinen
Yleinen suoritusmalli	tulkattava
Muistinhallinta	automaattinen
Julkaistu	2003
Kehittäjä	École polytechnique fédérale de Lausanne
Vakaa versio	3.4.0 (29. helmikuuta 2024)
Vaikutteet	Java, Pizza, Haskell, Erlang, Standard ML, Objective Caml, Smalltalk, Scheme
Verkkosivu	www.scala-lang.org
Infobox OK

Alustat ja lisenssi

Scalalla kirjoitetut ohjelmat ajetaan Java-virtuaalikoneessa, ja Scala on yhteensopiva olemassa olevien Java-ohjelmien kanssa. Microsoftin .NET-alustalle on olemassa vaihtoehtoinen toteutus, mutta sitä ei ole päivitetty aikoihin.

Scala käännetään samaan malliin kuin Java ja C# (erillinen käännösvaihe, dynaaminen luokkalataaja), joten Scalalla kirjoitettu koodi voi kutsua suoraan Java-kirjastoja (tai .NET-kirjastoja .NET-toteutuksessa).

Scala, mukaan lukien kääntäjä ja kirjastot, on julkaistu BSD-lisenssillä.

Historia

Scalaa alettiin suunnitella vuonna 2001 Sveitsissä, Lausannen teknillisen korkeakoulun (EPFL) Ohjelmistotekniikan laboratoriossa. Pääsuunnittelijana toimi Martin Odersky, joka jatkoi siitä mihin Funnel-nimisen ohjelmointikielen kehityksessä oli jääty (Funnel yhdisti ideoita funktionaalisesta ohjelmoinnista ja Petri-verkoista). Odersky oli aikaisemmin työskennellyt Javan geneerisen laajennoksen (GJ) ja javacin, Sunin Java-kääntäjän parissa. Scala julkaistiin loppuvuonna 2003 / aikaisin 2004 Java-alustalle ja .NET-alustalle kesäkuussa 2004. Toinen versio kielestä, v2.0, julkaistiin marraskuussa 2006.

Tätä kirjoitettaessa, lokakuussa 2009, viimeisin julkaistu vakaa versio on 2.7.6. Versioon 2.8 suunniteltuja asioita ovat Scala collections -kirjaston kunnon rukkaus, nimettyjen ja oletusparametrien käyttö metodeissa, pakettioliot ja jatkot.

Huhtikuussa 2009 Twitter ilmoitti vaihtaneensa suuren osan peruskoodistaan Rubysta Scalaan ja että aikovat kääntää loputkin. Wattzon on todennut julkisesti että sen koko alusta on kirjoitettu alusta lähtien Scalalla.

Olio-ominaisuudet

Scala on puhdas olio-ohjelmointikieli, koska jokainen arvo on olio. Tietotyypit ja olioiden käyttäytyminen määritellään luokissa ja piirteissä (eng. traits). Luokka-abstraktioita on laajennettu aliluokilla ja joustavalla Mixin-tyylisellä yhdistelymekanismilla välttäen näin moniperinnän ongelmat.

Funktionaalinen ohjelmointi

Scala tukee myös funktionaalista ohjelmointia. Kieli tarjoaa kevyen syntaksin nimettömien funktioiden määrittelyyn, tukee korkean tason funktioita, sallii sisäkkäiset funktiot ja tukee curry-muunnosta. Avainsanaa "lazy" käyttämällä voidaan siirtää muuttujan alustusta kunnes sitä tarvitaan. Rajattujen jatkeiden (eng. delimited continuations) evaluointi tulee tuetuksi versiossa 2.8.

Laajennettavuus

Scala on suunniteltu täsmäkielet (eng. domain-specific language) silmällä pitäen, ja uusien kielen rakenteiden lisääminen on helppoa kirjastojen muodossa.

Scalalla ohjelmoidut sovelluskehykset

• Lift

Hei maailma -esimerkki

Hei maailma -ohjelma Scalalla toteutettuna:

Tässä

object HelloWorld extends App {
    println("Hello, world!")
}

ja tässä

object HelloWorld {
  def main(args: Array[String]) {
    println("Hello, world!")
  }
}

Huomattava ero Javaan on, että mitään ei määritellä staattiseksi. Sen sijaan käytetään singleton-suunnittelumallia, joka luodaan avainsanalla object.

Jos ohjelma tallennetaan tiedostoon nimeltä HelloWorld.scala, niin se voidaan kääntää komentoriviltä näin:

> scalac HelloWorld.scala

Ja ajaa näin:

> scala -classpath . HelloWorld

On myös mahdollista syöttää ohjelma suoraan Scala-tulkille käyttämällä optiota -i ( koodin lataamiseen tiedostosta ) ja optiota -e ( koodin kutsumiseen ).

> scala -i HelloWorld.scala -e 'HelloWorld.main(null)'

Kirjaluettelo julkaisupäivän mukaan

• 2008.11.26 Programming in Scala: A Comprehensive Step-by-step Guide / Odersky, Martin ; Spoon, Lex ; Venners, Bill / Artima inc.
• 2009.05.25 Beginning Scala / Pollak, David / Apress
• 2009.07.28 Programming Scala: Tackle Multi-Core Complexity on the Java Virtual Machine / Subramaniam, Venkat / Progmatic Bookshelf
• 2009.09.25 Programming Scala / Wempler, Dean ; Payne, Alex / O'Reilly Media

Aiheesta muualla

Englanniksi:

• Viralliset sivut
• Scala Wiki sivu, josta suurin osa tämän sivun sisällöstä käännetty.
• Simply Scala web-versio Scalasta - voit testata Scalaa selaimessa
• Scala Wiki (Arkistoitu – Internet Archive)
• Literate Programs - Scala (Arkistoitu – Internet Archive)
• The Scala Search Engine (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lift Web Framework
• Podcast Interview with Martin Odersky on Scala
• Scala Presentation From The Googleplex (Arkistoitu – Internet Archive) (video) - given by Martin Odersky, creator of the language; accompanying slides from the talk
• Scalaz (Arkistoitu – Internet Archive)
• Scala yhteisön blogeja
• Lift (Arkistoitu – Internet Archive) Slides from Pollak's lift-video, contains a presentation of Scala
• Scala artikkeli hakemisto (Arkistoitu – Internet Archive)

Testaaminen

• ScalaTest
• ScalaCheck, Haskell:in QuickCheck kirjastoa vastaava.
• specs, Behavior driven development-kirjasto Scalalle
• JUnit