Wikipedia

Punaisenlähteentori

aukio Viipurissa

Punaisenlähteentori (ven. Krasnaja ploštšad, Punainen tori) on Viipurissa sijaitseva aukio. Se oli aikoinaan kaupungin suurin ja vilkkain tori, mutta nykyään sillä järjestetään tilaisuuksia vain erilaisten juhlapäivien yhteydessä. Torin pohjoislaidalla on vuonna 1957 pystytetty Leninin patsas, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Shota Mikotadze.

Punaisenlähteentori vuonna 2011.
Punaisenlähteentori 1900-luvun talussa

Historia muokkaa

 
Leninin patsas takanaan Viipurin maalaiskunnan talo (1932).

Punaisenlähteentori syntyi Repolan kaupunginosaan 1860-luvun jälkeen, kun sen pohjoisnurkkaan ulottunutta Salakkalahtea alettiin täyttämään. Nimensä se sai tulevan torialueen nurkassa sijainneesta yleisestä kaivosta, jota kutsuttiin Punaiseksi lähteeksi sen suojarakennelman punamultavärityksen vuoksi. Alueen läpi virtasi myös Pantsarlahden suunnasta tullut pieni puro. Ensimmäiset puurakennukset valmistuivat torin reunoille 1870-luvun lopulla ja nykyisen muotonsa se sai 1880-luvun asemakaavassa. Samalla myös ympäristössä sijainneet vanhat puurakennukset purettiin. Ensimmäinen kivirakennus oli Punaisenlähteentorin apteekki, joka valmistui Torkkelin- ja Vaasankatujen kulmaan vuonna 1887. Viipurin kirjasto toimi Punaisenlähteentorin varrella 1890-luvun puolivälistä aina uuden kirjastotalon vihkimiseen 1935 saakka.

Torilla myivät tuotteitaan lähinnä maaseudulta tulleet kauppiaat. Elintarvikkeita lukuun ottamatta kaiken muun tavaran myynti oli sallittua. Punaisenlähteentorilla oli paljon rihkama- ja kangaskauppiaita sekä erilaisten tarve-esineiden myyjiä. Myös eläimiä, kuten porsaita ja lampaita, oli kaupan. Keväisin ja syksyisin torilla pidettiin suuret markkinat, jotka keräsivät väkeä ympäri Karjalan kannasta. Torin pohjoislaidassa sijaitsi vaakahuone, joka oli tarkoitus purkaa jo 1940. Lopulta se säilyi myös Neuvostoliiton aikana aina joulukuuhun 1957 saakka, jolloin rakennuksen tilalle pystytettiin Lenin-patsas.[1]

Torin ympäristön rakennuksia muokkaa

 
Kauppias Moskvinin talo (1907).

Punaisenlähteentori on etelälaidan Torkkelinpuistoa lukuun ottamatta kolmelta suunnalta rakennusten ympäröimä. Torin pohjoispuolella Severnaja ulitsan (ent. Pohjolankatu) varrella on arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelema Viipurin maalaiskunnan talo, joka valmistui vuonna 1932. Se oli alun perin Viipurin maalaiskunnan hallinto- ja virastotalo, jossa sijaitsivat muun muassa kunnanhallituksen kokoustilat, käräjien istuntosali sekä Viipurin maaseurakunnan kirkkoherranvirasto. Lisäksi rakennuksessa toimi vuokralla useita liikeyrityksiä, ravintola ja yksityinen sairaala.[2] Torin itälaidalla on Brynolf Blomqvistin piirtämä niin sanottu Anniskeluyhtiön rakennus, joka valmistui 1890. Viipurin kirjasto toimi talossa vuodet 1898–1935[3] ja Viipurin siirryttyä Neuvostoliitolle, oli tiloissa vuonna 1949 avattu pioneerien kerhotalo.[1] Myös Viipurin kaupunginteatteri on toiminut rakennuksessa lyhyen aikaa.

Vuonna 1888 valmistui Vaasan- ja Torkkelinkatujen (nyk. Prospekt Suvorova ja Prospekt Lenina) kulmaan arkkitehti Fredrik Thesleffin suunnittelema kolmekerroksinen uusrenessanssityylinen asuin- ja liikerakennus, joka on edelleen alkuperäisessä käytössään apteekkina. Muita merkittäviä rakennuksia Punaisenlähteentorilla ovat Paavo Uotilan suunnittelemat kauppias Moskvinin talo (1907)[4] ja Viljelyksen talo (1928),[5] Allan Schulmanin ja Emil Gustafssonin suunnittelema Arinan talo (1903)[6] sekä Oiva Kallion asuin- ja liiketalo Punaisenlähteenkadun (nyk. Ulitsa Ushakova) varrella (1937).[7] Kallion suunnittelemassa rakennuksessa toimi Neuvostoliiton aikana vuodesta 1947 lähtien kulttuurikeskus, jossa järjestettiin teatteri-, elokuva- ja musiikkiesityksiä sekä muun muassa erilaisia luentoja.[1] Sen vieressä on Punaisenlähteentorin ainoa 2000-luvulla valmistunut moderni liikerakennus.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c знакомьтесь Выборг 1965 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 6.11.2014. (venäjäksi)
  2. ↑ Viipurin pitäjäseura ry juhli 29.6.2011 vuotuisella kotiseutumatkallaan 80-vuotiasta maalaiskunnantaloa (Arkistoitu – Internet Archive) Viipurin pitäjäseura. Viitattu 6.11.2014.
  3. ↑ RE22 - Tontti 29 (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 6.11.2014.
  4. ↑ RE19 - Repolan kaupunginosa, Kortteli 19 (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 6.11.2014.
  5. ↑ RE9 - Tontti 28 (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 6.11.2014.
  6. ↑ Meurman, Otto-Iivari: ”Viipurin arkkitehdit”, s. 41. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta 1976. ISBN 951-95402-2-9. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ RE22 - Tontti 31 (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 6.11.2014.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Punaisenlähteentori&oldid=22027479”