Praksifanes (m.kreik. Πραξιφάνες, lat. Praxiphanes; n. 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän oli kotoisin Mytilenestä ja eli pitkään Rhodoksella.[1][2] Praksifanes eli Demetrios I Poliorketeen ja Ptolemaios I Soterin aikana ja oli Theofrastoksen oppilas noin vuonna 322 eaa.[3]

Praksifanes perusti myös oman koulunsa. Epikuroksen kerrotaan olleen hänen oppilaansa.[4] Praksifanes painotti kieliopillisia opintoja, ja siksi häntä pidettiin yhtenä alan perustajista Aristoteleen ohella.[5] Praksifanes kirjoitti useita teoksia, joista mainitaan erityisesti kaksi: dialogi Poiētōn (Ποιητῶν)[6], jossa keskustelevat Platon ja Isokrates, sekä historiallinen teos, jota Marcellinus lainaa Thukydideen elämäkerrassaan[7] nimellä Peri historias (Περὶ ίστορίας).

Lähteet muokkaa

  1. Klemens Aleksandrialainen, i.; Strabon, xiv.
  2. Algra, K.: The Cambridge History of Hellenistic Philosophy, s. 36. Cambridge University Press, 1999.
  3. Proklos, i. in Timaeum; Johannes Tzetzes, ad Hesiod. Op. et Dies, 1.
  4. Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit X.13.
  5. Klemens Aleksandrialainen, i.
  6. Diogenes Laertios, III.8.
  7. Marcellinus, Thukydides, §29.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Praxiphanes