Muuripata
Muuripata eli uunipata[1] on pyykki- ja pesuveden kuumentamiseen tarkoitettu kiinteä tulisija. Perinteisessä muodossaan se on tiiliuunin sisään muurattu, valuraudasta valmistettu iso pata, jonka alla on tulipesä. Muuripataa käytetään pesutuvissa pyykkipatana pyykin ja pyykkiveden kuumentamiseen ja saunoissa pesuveden lämmittämiseen. Maalaistaloissa saunan pesutupa ja pyykkitupa on usein yhdistetty, jolloin samaa muuripataa käytettiin vuoroin molempiin tarkoituksiin. Muuripatoja on myös navettojen karjakeittiössä lypsyvälineiden pesua ja navetan siivousta varten.[2]
Muuripadan alaosassa on tulipesä arinoineen, tuhkalaatikoineen ja savuhormeineen. Tulipesän yläpuolella on valuraudasta tai muusta metallista tehty suuri vesipata kansineen. Padan yläreuna on yleensä korkeintaan 70 cm lattiasta, jotta padasta on helppo nostaa vettä ja märkää pyykkiä.[2][3]
Lämpimän hanaveden ja itse vetensä lämmittävien pesukoneiden yleistyminen on tehnyt muuripadat usein tarpeettomiksi. Muuripata-nimellä myydään nykyisin saunakäyttöön kiukaan tapaan teräksestä tehtyjä vedenlämmittimiä, joita ei tarvitse muurata. Ensimmäisiä metallivaippaisia, teollisesti valmistettuja muuripatoja Suomessa oli 1930-luvun lopulla esitelty, Rosenlewin valmistama Porin Mainio.[1]
Pesuveden kuumentamisen ohella muuripataa käytetään sahdin valmistuksessa.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Polttoainetta säästävä uutuus! Uunipata Porin Mainio, W. Rosenlew & Co., Porin konepaja 1940. Viitattu 29.3.2016.
- ↑ a b Suova, Maija (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 996–997. WSOY, 1958.
- ↑ Lähde, Heikki K.: ”Pyykki pestiin kotikeittoisella saippualla”, Maatalon elämää lihasvoiman aikaan: Töitä puuskuttamatta ilman puksutusta. BoD Books on Demand 2014, s. 72, 131–132.
- ↑ Kähkönen, Sanna: "Se liitetään edelleen pontikkaan, kiljuun ja poliisiin" – Sahdin valmistaminen ei ole kiireisen hommaa, Yle Uutiset 15.11.2014. Viitattu 29.3.2016.