Modest Bogdanov
Modest Nikolajevitsh Bogdanov (ven. Моде́ст Никола́евич Богда́нов; 7. syyskuuta 1841 Syzran, Simbirskin alue, Venäjä – 16. maaliskuuta 1888 Pietari) oli venäläinen tutkimusmatkailija ja eläintieteilijä.
Päätettyään koulunsa Simbirskin kimnaasissa Bogdanov meni opiskelemaan Kazanin yliopistoon, josta hän valmistui kandidaatiksi 1864. Vuosina 1868–1870 hän tutki Volgan aluetta Kazanista Astrahaniin. Vuonna 1871 hän valmistui eläintieteen maisteriksi Pietarin yliopistosta. Samana vuonna hän sai päätoimisen lehtorin viran yliopistosta, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin Keisarillisen tiedeakatemian eläinmuseon hoitajaksi Pietariin.
Kesällä 1871 Bogdanov osallistui tutkimusretkelle Kaukasukselle. Hän sairastui kuumetautiin, jonka seurauksista hän ei koskaan kokonaan toipunut. 1873 Bogdanov osallistui Keski-Aasian Hivan seudulle tehtyyn retkeen. Seuraavan talvikauden hän työskenteli Venäjän maantieteellisen seuran palveluksessa. Seuraava retki suuntautui Araljärven ja Kaspianmeren alueille. Bogdanov ihastui alueen luonnosta ja teki sinne pian uuden retken, josta hän julkaisi raportin. 1870-luvun jälkipuoliskolla Bogdanov tutki Pariisin, Wienin ja Berliinin museoiden kokoelmia puolentoista vuoden ajan. Vuonna 1878 hänet nimitettiin Pietarin yliopiston eläintieteen apulaisprofessoriksi. 1880 hän osallistui Vienanmerelle ja Pohjoiselle jäämerelle suuntautuneelle tutkimusmatkalle.
Professori Kesslerin kuoleman jälkeen Bogdanov nimitettiin ylimääräiseksi professoriksi, ja myöhemmin täysivaltaiseksi professoriksi. Sairauden pahetessa hänen oli jätettävä eläinmuseon kuraattorin virka, ja vuonna 1885 hän joutui lopettamaan luennoimisen. Yliopiston johto antoi hänelle paikan Kaukasuksen retkikunnassa, ajatellen lämpimän ilmaston olevan hyväksi hänen terveydelleen. Bogdanov asuikin alueella parisen vuotta, mutta sairauden yhä pahetessa hän matkusti kotiseudulleen Syzraniin, missä hän asui maaliskuusta elokuulle 1887. Hän palasi Pietariin, missä hän kuoli 1888.
Bogdanovin kirjallinen tuotanto oli laaja. Hän julkaisi useita teoksia tutkimiensa alueiden eläimistöstä ja luonnosta, ja muun muassa ensimmäisen lajiluettelon Venäjän linnuista. Vuonna 1881 hän julkaisi kirjoituksen Venäjällä esiintyvistä lepinkäisistä ja niiden alalajeista (Shrikes of Russian fauna and allies). Vanhemmalla iällä hän julkaisi useita lasten luontokirjoja.