Megalania

Megalania (Varanus prisca tai Megalania prisca) oli eteläisessä Australiassa elänyt varaanilaji, joka hävisi sukupuuttoon noin 40 000 vuotta sitten. Se saattoi elää Australiassa vielä silloin kun ensimmäiset ihmiset saapuivat mantereelle.

Megalania
Megalanian luuranko Melbournen museossa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Matelijat Reptilia
Lahko:	Suomumatelijat Squamata
Osalahko:	Anguimorpha
Heimo:	Varaanit Varanidae
Suku:	†Megalania
Laji:	prisca
Kaksiosainen nimi
† Megalania prisca (Owen, 1859)
Katso myös
Megalania Wikispeciesissä   Megalania Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Piirteet

Megalania on suurin tunnettu varaanilaji: se oli noin 4,5–8 metriä pitkä ja painoi arviolta 600 kg eli neljä kertaa niin paljon kuin suurin nykyään elävä lisko, komodonvaraani. Arviot sen koosta ja painosta vaihtelevat kuitenkin suuresti. Megalanian pääravintoa saattoivat olla tasangoilla eläneet suuret pussieläimet, esimerkiksi Diprotodon ja Procoptodon. Sen arvellaan syöneen myös raatoja. Megalaniaa on väitetty esihistoriallisen Australian pääpedoksi, mutta sen tappamista suurista pussieläimistä ei ole löydetty todisteita, kun taas Thylacoleon tiedetään näin tehneen. Megalanian hampaistosta on päätelty, että se on metsästänyt ehkä käyttämällä hyödykseen bakteereita samaan tapaan kuin komodonvaraani.

Nykypäivän havainnot

Australiassa kerrotaan huhuja siitä, että Megalania ei olisikaan kuollut sukupuuttoon, vaan eläisi yhä mantereen syrjäisissä kolkissa. Asiasta ei ole kuitenkaan saatu todisteita. Viimeisimmät väitetyt havainnot ovat 1990-luvulta, ja niitä on tehty myös Uudesta-Guineassa. Samankaltaisista, mutta puissa elävistä jättiläisvaraaneista sanotaan tehdyn havaintoja myös Uudessa-Seelannissa. Pohjois-Australiasta eräs farmari löysi Megalanian kallon, jolle määritettiin ikää noin 300 vuotta.