Leopold Trepper
Leopold Trepper (23. huhtikuuta 1904 – 19. tammikuuta 1982) oli Neuvostoliitolle toisen maailmansodan aikana työskennellyt vakooja, jonka johtama vakoojaverkosto tunnettiin lempinimellä Die Rote Kapelle eli Punainen orkesteri. Trepper toimitti verkostonsa keräämiä tietoja Saksan sotilasasioista Neuvostoliittoon. Trepper joutui pidätetyksi Ranskassa vuonna 1942, mutta hän onnistui pakenemaan seuraavana vuonna. Sodan jälkeen hän matkusti ensin Neuvostoliittoon, jossa hän vietti 10 vuotta vangittuna. Sittemmin hän asettui Israeliin.
| Leopold Trepper | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Leiba Domb |
| Syntynyt | 23. huhtikuuta 1904 Nowy Targ |
| Kuollut | 19. tammikuuta 1982 Jerusalem |
| Ammatti | vakooja |
Elämäkerta muokkaa
Leopold Trepper syntyi Nowy Targissa[1] lähellä Zakopanea[2] Galitsiassa 23. huhtikuuta 1904. Hänen isänsä oli juutalainen kenkäkauppias.[1] Trepper osallistui jo nuorena kommunistisen nuorisoliikkeen toimintaan.[2] Jonkin aikaa ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen Trepper liittyi sionistiseen Hashomer Hatzair-järjestöön. Vuoden 1923 Krakovan mellakan jälkeen poliisin jälleen etsintäkuuluttamana Trepper matkusti Puolasta Palestiinaan, jossa hän liittyi paikallisen kommunistipuolueeseen vuonna 1925.[1] Tuolloin laittomassa puolueessa Trepper johti Ehud-ryhmää, joka ajoi työläisten yhtenäisyyttä. Ehud halusi sisällyttää liikkeeseen myös esimerkiksi arabeja. Ehudin ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin vuonna 1927, mutta vain jonkin aikaa myöhemmin brittiviranomaiset karkottivat hänet Palestiinasta.[2] Vuonna 1929 Trepper saapui Ranskaan, jossa hän työskenteli kommunistisille sanomalehdille.[1] Hänestä tuli myös Ranskan kommunistipuolueen juutalaisen ryhmän jäsen ja hän alkoi luoda yhteyksiä Neuvostoliiton salaiseen palveluun. Vuonna 1932 Ranskassa paljastui Fantomas-tapauksena tunnettu vakoojarinki, jonka johdosta Trepper siirtyi Ranskasta Neuvostoliittoon. Neuvostoliitossa hän opiskeli yliopistossa ja sai todennäköisesti myös tiedustelukoulutusta. Vuonna 1938 hän matkusti jälleen länteen toimien Ranskassa ja Belgiassa Neuvostoliiton sotilastiedustelulle.[2] Trepperistä tuli yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä tiedustelulähteistä Länsi-Euroopassa.[1] Trepperin alapuolella oli useita esimerkiksi Saksan korkeissa sotilastehtävissä toimineita tiedonlähteitä. Saksan vastatiedustelu antoi Trepperin johtamalle ryhmittymälle lempinimen Die Rote Kapelle eli punainen orkesteri.[2]
Vuonna 1941 Trepper varoitti Moskovaa tietojensa perusteella välittömästä Saksan hyökkäyksen vaarasta. Trepperin onnistui jopa saada tietoonsa hyökkäyksen tarkka päivämäärä. Neuvostoliittoa johtanut Josef Stalin uskoi kuitenkin kyseessä olleen "brittien provokaatio".[2] Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kuitenkin kesäkuussa 1941. Hyökkäyksen alkamisen jälkeen Trepper johti kaikkiaan seitsemää vakoojaverkostoa Saksan miehittämällä alueella. Sodan kuluessa hän lähetti noin 1 500 radioviestiä Neuvostoliittoon.[1] Trepperin antamilla tiedoilla oli ajoittain ratkaisevakin merkitys Neuvostoliiton taktiikkaan ja strategiaan sodan eri vaiheissa.[2] Marraskuussa 1942 Saksan vastatiedustelupalvelu ja Gestapo pidättivät Trepperin Pariisissa. Pidätetyn Trepperin haluttiin jatkavan toimintaansa ja tietojen lähettämistä Neuvostoliittoon saksalaisten ohjauksessa Funkspiel-nimisessä operaatiossa. Trepper suostui yhteistyöhön oman henkensä säästääkseen. Hänen onnistui kuitenkin paljastaa pidätyksensä Neuvostoliitolle salakuljetetulla viestillä.[2] Trepperiä kohdeltiin vankeutensa aikana melko hyvin ja hänen onnistui paeta heinäkuussa 1943. Hän piilotteli Ranskassa sodan loppuun saakka jatkaen samalla yhteydenpitoa Neuvostoliiton kanssa.[1]
Trepper kutsuttiin takaisin Moskovaan vuonna 1945 ja hänet pidätettiin heti saapumisensa jälkeen. Hän vietti kymmenen vuotta vankeudessa. Trepper vapautettiin vuonna 1955. Vapautumisensa jälkeen Trepper toimi lähinnä juutalaisasioiden parissa. Vuonna 1956 hän matkusti Puolan Varsovaan käyttäen nimeä Leiba Domb ja johtaen valtion juutalaista kulttuuriseuraa (Yidisher Kultur-Gezelshaftlekher Farband).[2] 1960-luvulla Puolan kommunistihallinnolla oli antisemitistinen vaihe. Trepperin perhe muutti Israeliin vuonna 1967, mutta Trepprin oma muutto kiellettiin valtionetuun vedoten.[1] Trepperin pojat järjestivät isänsä puolesta nälkälakon, minkä lisäksi hänen tapauksensa sai kansainvälistä huomiota mediassa. Lopulta mahdollisesti Neuvostoliiton painostuksesta Puolan viranomaiset sallivat Trepperin matkustaa Puolasta Isoon-Britanniaan[2] vuonna 1973[1]. Britanniasta hän muutti edelleen Israeliin vuonna 1974. Trepperin muistelmat Le Grand Jeu julkaistiin vuonna 1975.[2] Trepper kuoli Jerusalemissa 19. tammikuuta 1982.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 1049. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 20 To-Wei, s. 133-134. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)