Lee Myung-bak

Lee Myung-bak
Etelä-Korean presidentti
	25. helmikuuta 2008 –25. helmikuuta 2013
Pääministeri	Han Seung-soo; Chung Un-chan; Yoon Jeung-hyun (vt.); Kim Hwang-Sik
Edeltäjä	Roh Moo-hyun
Seuraaja	Park Geun-hye
Henkilötiedot
Syntynyt	19. joulukuuta 1941 (ikä 82); Osaka, Japani
Puoliso	Kim Yoon-ok
Tiedot
Uskonto	Presbyteeri
	; Nimikirjoitus
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Lee Myung-bak (hangul: 이명박; hanja: 李明博; uudistettu latinisaatio: I Myeongbak; s. 19. joulukuuta 1941 Osaka, Japani) on eteläkorealainen poliitikko, entinen Soulin pormestari, ja maan presidentti 2008-2013, Soulin pormestari 2002-2006.

Korealaisissa nimissä sukunimi tulee ensin, eli sukunimi on Lee ja etunimi Myung-bak.

Lee syntyi Japanissa, jossa hänen isänsä työskenteli karjatilalla. Perhe palasi Koreaan sodan päätyttyä 1945. Perhe menetti kaiken paluumatkalla veneen upotessa ja joutui elämään köyhyydessä. Lee osallistui perheen elätykseen kaupustelulla. Hän kävi myöhemmin kaupan alan iltakoulua ja meni Souliin yliopistoon.

Lee on naimisissa Kim Yun-okin (s. 1947) kanssa ja heillä on kolme tytärtä ja poika. Lee on myös harras kristitty ja Soulin Presbyteerikirkon vanhin.

Lee osallistui opiskelijana politiikkaan ja pääsi opiskelijaedustajistoon ja osallistui mielenosoituksiin Japanin ja Etelä-Korean suhteiden normalisointia vastaan 1964, josta hänet pidätettiin kuudeksi kuukaudeksi. Hän meni 1965 Hyundai-rakennusyhtiön palvelukseen ja pääsi yhtiön perustajan Chung Ju-yungin suojelukseen. Yhtiössä oli tuolloin alle sata työntekijää. Viidessä vuodessa Leestä tuli toimitusjohtaja ja 1988 hallituksen puheenjohtaja, jolloin yritysryppäässä oli 160 000 työntekijää. Lee ja Chung kuitenkin riitautuivat ja Lee joutui jättämään yrityksen 27-vuotisen uran jälkeen vuonna 1992.

Yritysuransa jälkeen Lee lähti politiikkaan ja hänet valittiin 1992 kansalliskokouksen jäseneksi. Hän joutui kuitenkin vaikeuksiin vaalirahoituslakien vuoksi ja hänen väitettiin käyneen vaalitoimitsijan kimppuun, joten hän joutui jättämään paikkansa.

Lee pyrki 1995 Soulin pormestariksi, muttei tullut valituksi. Hän oli vierailevana professorina George Washingtonin yliopistossa 1998. Palattuaan Koreaan hän perusti muutamia yrityksiä. Hän pyrki uudelleen pormestariksi 2002 ja tuli valituksi. Lee uudisti kaupunkikuvaa mm. purkamalla keskustan läpi kulkeneen tukkoisen moottoritien ja palautti 1960-luvulla betonin alle jääneen Cheonggycheon-joen uomaansa.

Toukokuussa 2007 Lee ilmoitti pyrkivänsä maan presidentiksi Hannara-puolueen ehdokkaana. Hänet valittiin puolueen ehdokkaaksi 20. elokuuta järjestetyssä esivaalissa. Hänen suunnitelmiinsa kuuluu talouskasvun kiihdyttäminen Busan-Soul-kanavasuunnitelmalla ja ns. 747-suunnitelma, johon kuuluu seitsemän prosentin vuotuinen talouskasvu, 40 000 $ bruttokansantulo per henkilö ja Korean nostaminen maailman seitsemänneksi suurimmaksi taloudeksi. Leen suunnitelmissa Pohjois-Korean suhteen on talousavun sijaan siirtyä investointeihin ja Koreoiden talousliitto.

Lee voitti 19. joulukuuta 2007 järjestetyt presidentinvaalit.

Leetä vastaan esitettyjä syytöksiä alettiin tutkia korkeimman oikeuden päätöksellä hänen valintansa jälkeen, mutta ennen virkavalaa 25. helmikuuta 2008. Syyttäjät olivat aiemmin hylänneet syytökset osakekurssien manipuloinnista vuodelta 2001, mutta myöhemmin Internetissä tuli esille videopätkä, jossa Leen väitetään tunnustavan perustaneensa petoksiin syyllistyneen BBK-sijoitustenhallintayhtiön.^[1] Oikeus puhdisti Leen syytteistä.^[2]

Huhtikuussa 2008 Leen hallitus poisti rajoituksen yhdysvaltalaisen naudanlihan tuonnilta, joka oli kielletty vuonna 2003 hullun lehmän taudin vuoksi. Päätöksestä alkoivat Leen vastaiset mielenosoitukset. Mielenosoittajien mielestä Lee taipui Yhdysvaltain painostukseen turvatakseen vapaakauppasopimuksen. Tyytymättömyyttä lisäsi öljyn hinnan noususta vuoden 2008 aikana johtunut polttoaineiden hintojen nousu. Kuudessa kuukaudessa hänen kautensa alusta Leen kannatusluvut tippuivat 20 prosenttiin. Kesäkuussa Lee joutui kamppailemaan asemansa puolesta ja tarjosi pääministerin paikkaa kilpailijalleen konservatiivipuolueessa.^[3]

Leen ansioksi lasketaan, että Etelä-Korea sai isännöidä G20-huippukokousta vuonna 2010.^[4]

Vuonna 2018 Lee Myung-bak tuomittiin 15 vuodeksi vankilaan lahjusten vastaanottamisesta Samsungilta ja muilta yrityksiltä.^[5]