Klenbuteroli
| |
Klenbuteroli
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| ? | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | R03 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C12H18N2Cl2O |
| Moolimassa | 277,19 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 89–98% |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 36–39 |
| Ekskreetio | ulosteet ja virtsa |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | ? |
Klenbuteroli on lääkeaine, joka kehitettiin alkujaan pitkävaikutteiseksi beetasympatomimeetiksi, yölliseksi astmalääkkeeksi. Sitä käytetään sen anabolisten vaikutuksensa takia laajasti myös laittomana pihvilihan kasvattajana ja dopingaineena.[1]
Klenbuteroli kuuluu beeta-2-agonisteihin, joita käytetään yleisesti astman hoitoon. Klenbuterolia käytetään erityisesti eläinten astman hoidossa.[2] Klenbuterolilla on kuitenkin myös anabolinen vaikutus, ja sen ansiosta luustolihasten valkuaisainepitoisuus kasvaa ja glykogeeni sekä rasva palavat. Lihassyiden suhteellinen osuus kasvaa, ja käytännössä siis voima ja nopeus paranevat. Koe-eläimissä klenbuteroli on vaikuttanut lihaksiin jo muutamissa päivissä.[1]
Klenbuteroli on kielletty Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan maissa lihakarjan kasvatukseen, mutta sitä käytetään silti melko yleisesti. Lihasta kasvattavan ja rasvaa polttavan vaikutuksen takia urheilijat käyttävät klenbuterolia dopingaineena. Monet urheilijat ovat syyttäneet positiivisesta dopingnäytteestä klenbuterolilla saastunutta lihaa.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Ruista ranteessa–klenbuterolia lihaksessa?. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 1992, 108. vsk, nro 19. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ Seppälä, Timo: Klenbuteroli Dopinglinkki. 11.11.2011. A-klinikkasäätiö. Arkistoitu 25.10.2012. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ Quinn, Elizabeth: What Is Clenbuterol? About.com. 16.11.2010. Arkistoitu 19.11.2012. Viitattu 13.10.2012. (englanniksi)