Wikipedia

Klemm Kl 25

Klemm Kl 25 oli saksalainen, 1920-luvulla kehitetty yksimoottorinen ja -tasoinen, kaksipaikkainen urheilulentokone. Hanns Klemmin ja Robert Lusserin suunnittelema puurakenteinen, vanerilla ja kankaalla verhottu kone oli aikanaan hyvin suosittu huolimatta siitä, että yksitasoisuus oli lentokonetyyppinä vielä uutta.[1] Siviilikäytön lisäksi koneita käytettiin alkeiskoulutuskoneina useiden maiden ilmavoimissa. lähde?

Klemm L 25 A.
Klemm L 25:n voimalaite ja potkuri.
Klemm KL 25 D VII R Adolf Aarno Oripään kentällä.
Klemm KL 25 D VII R (OH-ILI) Turun lentonäytöksessä 2019.

Kehitys muokkaa

Leichtflugzeugbau Klemmin valmistama konetyyppi tuotiin markkinoille alun perin vuonna 1927 tyyppimerkinnällä L 25. Kone oli tuolloin varustettu 45 hv:n Salmson 9AD -tähtimoottorilla. Koneen saavuttaessa suosiota, siitä kehitettiin edelleen tehokkaammalla moottorilla varustettu tyyppi Kl 25. Matkalentonopeus nousi moottorinvaihdon seurauksena 110 kilometristä 135:een kilometriin tunnissa. Koneen muut ominaisuudet säilyivät Kl 25:ssä samoina kuin alkuperäisessä tyypissä, ainoastaan pituus ja tyhjäpaino kasvoivat tehokkaamman moottorin takia.[1] Kl 25:tä valmistettiin vuosien 1928–1939 välillä 30:nä muunnoksena[2] noin 600 kappaletta, lisäksi koneen valmistuslisenssi myytiin Englantiin sekä Yhdysvaltoihin. Englannissa konetta valmistettiin nimillä B.K. Swallow, B.A. Swallow ja B.A. Swallow II noin 135 kappaletta. Yhdysvalloissa Aeromarine-Klemm-yhtiö valmisti konetta nimellä Aeromarine-Klemm AKL-25A noin 60 kappaletta.[3]

Käyttö Suomessa muokkaa

Suomessa on ollut käytössä neljä Klemm-konetta, yksi L 25 sekä kolme Kl 25 -tyyppistä:

  • OH-KLA, tyyppiä L 25, valmistusnumero 137, rekisteröitiin yksityisomistukseen vuonna 1930 tunnuksella K-SABA, omistajana Wäinö Bremer.[4] Kone sai omistajanvaihdoksen yhteydessä uuden tunnuksen OH-ABA vuonna 1931. Kone poistettiin rekisteristä 30-luvulla, ja se rekisteröitiin vuonna 1949 uudelleen kunnes poistettiin rekisteristä lopullisesti vuonna 1973.[1][2] Kone kuuluu nykyisin Suomen ilmailumuseon kokoelmiin.[5]
  • OH-ILI, tyyppiä Kl 25 D VII, valmistusnumero 1129, rekisteröitiin Helsingin ilmapuolustusyhdistykselle 16. maaliskuuta 1937.[6] Kone sai nimen Adolf Aarno Suomen ensimmäisen moottorilentäjän mukaan. Suomen ilmavoimat pakko-otti koneen 14. lokakuuta 1939, ja palautti sen 26. syyskuuta 1941 noin kaksi tuntia lentäneenä ja peruskorjattuna. Koneen myöhempiä omistajia olivat Suomen ilmapuolustusliitto, Suomen ilmailuliitto sekä vuodesta 1956 Helsingin ilmailuyhdistys. Kone poistettiin rekisteristä vuonna 1972. Uusi omistaja kunnosti koneen ja se rekisteröitiin uudelleen vuonna 1974.[1][2]
  • OH-ILK, tyyppiä Kl 25 D VII, valmistusnumero 1220, rekisteröitiin Etelä-Pohjanmaan ilmapuolustusyhdistykselle 27. toukokuuta 1937.[6] Kone sai nimekseen Pohjankyrö, ja se tuhoutui pakkolaskussa lähellä Oulua vuonna 1939.[7]
  • OH-ILL, tyyppiä Kl 25 D VII, valmistusnumero 1230, rekisteröitiin Varsinais-Suomen ilmapuolustusyhdistykselle 4. huhtikuuta 1938.[6] Kone sai nimen Turun Sampo. Ilmavoimat pakko-otti koneen 19. lokakuuta 1939, ja sillä lennettiin koulutuskäytössä noin 120 tuntia ennen sen vaurioitumista Kauhavalla.[2] Ilmavoimat lunasti vaurioitumisen jälkeen koneen romut itselleen.[8] Koneen on omistanut Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ry (EPIK ry) vuodesta 2008.[9]

Tekniset tiedot (Kl 25 D VII) muokkaa

Yleiset ominaisuudet muokkaa

  • Tyyppi: Urheilulentokone
  • Rakenne: Puurakenteinen vaneri- ja kangasverhouksella
  • Miehistö: 2
  • Kärkiväli: 13 m
  • Pituus: 7,8 m
  • Korkeus: 2,05 m
  • Siipipinta-ala: 20 m²
  • Tyhjäpaino: 390 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: 720 kg
  • Voimalaite: 4-sylinterinen ilmajäähdytteinen Hirth HM 60 R -rivimoottori, teho 80 hv.

Suoritusarvot muokkaa

  • Suurin nopeus: 160 km/h
  • Matkalentonopeus: 135 km/h
  • Lakikorkeus: 4 800 m
  • Lentomatka: 720 km.

[2]

Lähteet muokkaa

  • Keskinen, Kalevi; Niska, Klaus; Stenman, Kari; Geust, Carl-Fredrik: Suomen museolentokoneet. Espoo: Tietoteos, 1981. ISBN 951-9035-60-5.
  • Heinonen, Timo: Thulinista Hornetiin – 75 vuotta Suomen ilmavoimien lentokoneita. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1992. ISBN 951-95688-2-4.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Keskinen et al. 1981 s. 53
  2. ↑ a b c d e Heinonen 1992 s. 281
  3. ↑ Aeromarine-Klemm aerofiles.com. Viitattu 27.7.2009. (englanniksi)
  4. ↑ Veteraanisarja. Suomen Siivet, 1968, 1. vsk, nro 1, s. 6. Tuusula: Ilmailuhistorian harrastajat ry.
  5. ↑ Näytteillä olevat koneet Suomen Ilmailumuseosäätiö. Viitattu 26.7.2009. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ a b c Ritaranta, Eino: Suomen siviilikoneet 30 vuotta sitten. Suomen Siivet, 1969, 2. vsk, nro 2, s. 6. Tuusula: Ilmailuhistorian harrastajat ry.
  7. ↑ Civil Aircraft Register - Finland goldenyears.ukf.net. Arkistoitu 20.11.2008. Viitattu 26.7.2009. (englanniksi)
  8. ↑ Turun lentokerhon historiaa Turun lentokerho. Arkistoitu 31.7.2009. Viitattu 26.7.2009.
  9. ↑ ”Kelmi”: Klemm L / Kl 25 -koneet Suomessa 1925–2010. Suomen ilmailuhistoriallinen lehti, helmikuu 2011, nro 1/2011, s. 4–11. Inscale 72 Production. ISSN 1237-2315. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 4.1.2019.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Klemm_Kl_25&oldid=20881345”