Kateederisosialismi

Kateederisosialismi (saks. Kathedersozialismus) on saksalainen sosiaalipoliittinen ja taloustieteellinen suuntaus, joka vaikutti 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kateederisosialismi liittyi erityisesti vuonna 1873 perustettuun Saksan sosiaalipoliittiseen yhdistykseen (Verein für Sozialpolitik). Nimitys pohjautuu siihen, että tärkeimmät kateederisosialistit Gustav von Schmoller, Adolph Wagner ja Lujo Brentano olivat akateemisen oppituolin eli kateederin haltijoita (professoreja). Nimitys johtaa sikäli harhaan, että oppisuunta ei pyrkinyt sosialismiin, vaan se pyrki vastustamaan sosialististen oppien leviämistä. Nimen antoivat suuntauksen liberalistiset vastustajat.[1]

Kateederisosialismi kannatti valtion harjoittamaa talouselämän ohjausta ja vähäosaisia suosivaa sosiaalipoliittista lainsäädäntöä. Sen pyrkimyksenä oli tällä tavoin lieventää yhteiskunnallisia vastakohtaisuuksia.[1] Suuntaus vastusti täten manchesterilaisen liberalismin pääperiaatteita. Aikansa sosialismista se erosi sikäli, että ohjatun sosiaalipolitiikan uskottiin voivan poistaa kapitalismin epäkohdat. Kateederisosialismin oppien lähtökohtia edustivat Lorenz von Steinin ja Johann Karl Rodbertuksen ajatukset.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b Otavan iso tietosanakirja, Otava. 1960–1965.
  2. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy. 1960–1966.