Jaavansarvikuono
Jaavansarvikuono (Rhinoceros sondaicus) on sarvikuonoihin kuuluva äärimmäisen uhanalainen nisäkäslaji, jota nykyisin tavataan tiettävästi vain Jaavan saarella Kaakkois-Aasiassa.
| Jaavansarvikuono | |
|---|---|
 Jaavansarvikuono Lontoon eläintarhassa 1800-luvun lopulla |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kavioeläimet Perissodactyla |
| Heimo: | Sarvikuonot Rhinocerotidae |
| Suku: | Panssarisarvikuonot Rhinoceros |
| Laji: | sondaicus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rhinoceros sondaicus |
|
 Jaavansarvikuonon historiallinen levinneisyys oranssilla ja nykyinen punaisella. |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Ulkonäkö muokkaa
Jaavansarvikuonon nahka on harmaa ja useimpien sarvikuonojen tapaan karvaton. Sen pituus on 2–4 metriä, säkäkorkeus 1,5–1,7 metriä, ja sillä on kuonossaan yksi noin 25 sentin pituinen sarvi. Eläimen paino on 900–2 300 kiloa, joten se on sumatransarvikuonon jälkeen pienin sarvikuonolaji. Jaavansarvikuonot elävät 30–45-vuotiaksi.[2] Sarvikuonon iho on löysä samaan tapaan kuin intiansarvikuonolla, minkä takia sillä näyttää olevan ihopanssari.[3]
Elintavat muokkaa
Jaavansarvikuonojen elintavoista tiedetään hyvin vähän, sillä harvalukuista lajia on erittäin vaikea tutkia luonnossa. Naaras synnyttää yhden poikasen kolmen tai neljän vuoden välein. Kantoaika on 16 kuukautta. Naaras saavuttaa sukukypsyyden 5- tai 6-vuotiaana, uros vasta kymmenen vuoden iässä.[3]
Levinneisyys ja kannan suuruus muokkaa
Jaavansarvikuono on ilmeisesti maailman uhanalaisin suuri nisäkäs. Joidenkin tutkijoiden mielestä kanta on liian pieni voidakseen koskaan elpyä. Jaavansarvikuonoja esiintyy varmasti vain Ujung Kulonin kansallispuistossa Jaavan saarella Indonesiassa, missä sitä elää vielä 50–60 yksilöä. WWF:n mukaan viimeinen Cát Tiênin kansallispuistossa Vietnamissa elänyt sarvikuono kuoli salametsästäjän luoteihin huhtikuussa 2010.[4][5] WWF syytti Vietnamin hallitusta huonosta suojelutyöstä. Samalla laji hävisi koko manner-Aasiasta.[4]
Bengalissa eli aiemmin tiettävästi omaksi alalajikseen luokiteltu jaavansarvikuonokanta, joka on jo hävinnyt. Koko maailmassa jaavansarvikuonoja on nykyisin arviolta noin 60 yksilöä. Eläintarhoissa on aiemmin ollut tiettävästi 22 jaavansarvikuonoa, mutta tällä hetkellä niitä ei luultavasti ole vankeudessa yhtään.[2] Jaavansarvikuono elää tiheissä, vaikeakulkuisissa sademetsissä ja siksi on teoriassa mahdollista, että manner-Aasian Indokiinassa ja Thaimaassa voisi olla jäljellä vielä joitakin yksilöitä[3].
Lähteet muokkaa
- ↑ van Strien, N.J., Steinmetz, R., Manullang, B., Sectionov, Han, K.H., Isnan, W., Rookmaaker, K., Sumardja, E., Khan, M.K.M. & Ellis, S.: Rhinoceros sondaicus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Javan Rhino - Rhinoceros sondaicus Rhino Resource Center. Viitattu 3.6.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Javan rhinoceros WWF. Viitattu 3.6.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Yle.fi: Salametsästäjä ampui Aasian mantereen viimeisen jaavansarvikuonon yle.fi. Viitattu 26.10.2011.
- ↑ Riittämätön suojelu hävitti jaavansarvikuonon Vietnamista WWF. Viitattu 25.10.2011.