Haggai
Haggai (hepreaksi חַגַּי – Ḥaggaj) oli heprealainen profeetta, yksi kahdestatoista pienestä profeetasta ja Haggain kirjan kirjoittaja. Haggai eli Jerusalemin toisen temppelin aikana 500-luvulla eaa.
| Haggai חַגַּי |
|
|---|---|
 Profeetta Haggai kuvattuna 1700-luvun venäläisessä ikonissa Kižin luostarista Karjalasta. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 500-luvulla eaa. luultavasti Babylon |
Elämä muokkaa
Haggain henkilöhistoriasta tiedetään hyvin vähän. Jotkut ovat pohtineet viittaako Hagg. 2:3 siihen, että hän olisi itse nähnyt Salomon rakennuttaman vuonna 587 eaa. rakennetun ensimmäisen Jerusalemin temppelin. Tässä tapauksessa hän olisi ollut hyvin iäkäs. Hänen nimensä Ḥaggaj merkitsee ’juhlallista’.[1] Toisen tulkinnan mukaan hän olisi syntynyt Babylonin pakkosiirtolaisuudessa ja kuului Leevin heimoon. Paljon myöhemmin elänyt Epifanios Salamislainen (n. 315-403) kirjoittaa Haggain profetoineen jo nuorena juutalaisten paluun takaisin Jerusalemiin. Haggai olisi ollut ensimmäisten Jerusalemiin palanneiden juutalaisten joukossa ja olisi siellä lausunut ensimmäisenä ”hallelujan” paluun kunniaksi.[2]
Haggain kirja kertoo Haggain aloittaneen julistuksensa kuningas Dareioksen toisena hallitusvuotena kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Tämä on ajoitettu vuoteen 520 eaa. Haggai pyrki profeetta Sakarjan tavoin rohkaisemaan palanneita juutalaisia jatkamaan temppelin jälleenrakentamista. Rakennustöitä oli näet aiemmin pyritty estämään.[1] Haggai julisti ylipappi Joosualle, että aluetta vaivannut kuivuus oli seurausta siitä, että temppelin rakentaminen oli keskeytetty. Siksi rakennustöitä oli jatkettava, jotta olisi mahdollista täyttää Jumalan lain vaatimukset. Haggai näki Juudan käskynhaltijassa Serubbabelissa messiaanisen hahmon, joka edelsi varsinaisen Messiaan tulemista.[2] Ajan tapahtumista kertoo myös muun muassa Esran kirja, jossa myöskin mainitaan profeetta Haggai.[3]
Haggai oli sikäli poikkeuksellinen profeetta, että hänen julistuksellaan oli välittömiä vaikutuksia, sillä temppelin rakennustyöt jatkuivat.[4] Juutalaisen perimätiedon mukaan hänet haudattiin Jerusalemissa pappien joukkoon.[5]
Teologia muokkaa
Haggain keskeisenä sanomana oli Jerusalemin temppelin jälleenrakentamisen tarpeellisuus siitä huolimatta, että siitä tulisi edellistä vaatimattomampi. Temppelin rakentaminen takaisi jatkumon, joka estäisi Jumalan välittämän ilmoituksen hautautumista uusien uskonnollisten vaikutteiden alle. Temppeliin kytköksissä olevat Jumalalta saadut ja Mooseksen nimissä talteen laitetut säädökset oli otettava jällen osaksi kansan elämää. Näitä olivat esimerkiksi uhriliturgia sekä pyhiinvaellusjuhlat. Haggai lupasi kansan saavan siunauksen osakseen rakentaessaan jälleen temppelin.[3]
Merkitys muokkaa
Ortodoksinen kirkko kunnioittaa profeetta Haggain muistoa 16. joulukuuta. Se tulkitsee monet Haggain tekstit hengellisesti soveltaen. Hagg. 1:8 (Rakentakaa temppeli, niin minä otan sen omakseni ja täytän sen kirkkaudellani, sanoo Herra.) voidaan ymmärtää esikuvana ikuisesta hengellisestä temppelistä, joka muodostuu kirkosta, Kristuksen ruumiista. Tämä temppeli olisi se, jonka loisto on oleva suurempi kuin entisen (Hagg. 2:9). Haggain kehotus nousta vuorille hakemaan puita (Hagg. 1:8) voidaan myös tulkita kehotukseksi rakentaa myös sisäistä temppeliä, johon puiden ja kivien sijaan tuodaan omatunto, sielu ja sydän elävinä kivinä kirkon eli hengellisen temppelin rakennukseen. Hagg. 2:21 sanat Serubbabelille (Minä järisytän taivaan ja maan) ovat kirkkoisien mukaan toteutuneet siten, että Jeesuksen kuollessa ristillä taivas pimeni ja maa järkkyi.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Aapeli Saarisalo ja Toivo Koilo (toim.): Iso Raamatun tietosanakirja, nide 1, s. 1020. Tikkurila: Raamatun Tietokirja, 1974.
- ↑ a b c Pyhä profeetta Haggai Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 28.5.2021.
- ↑ a b Haggain kirja 13.7.2018. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Haggai Catholic News Agency. Viitattu 28.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Aggeus (Haggai) New Advent. Viitattu 28.5.2021. (englanniksi)