Wikipedia

Glaston

Glaston Oyj Abp on suomalainen lasinjalostusteknologiayhtiö, joka valmistaa lasinjalostuskoneita[5] ja toimittaa niihin liittyviä huolto- ja päivityspalveluita[6] esimerkiksi arkkitehtuuri-, ajoneuvo-, aurinkoenergia-, kaluste- ja laiteteollisuuteen.[5] [4][7]

Glaston Oyj Abp
Tunnuslause Seeing it through
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: GLA1V
Markkina-arvo 61,9 milj. € (31.12.2023)[1]
ISIN FI0009010219
Perustettu 1870
Perustaja Lars Johan Hammarén
Gustaf Oscar Sumelius
August Nyberg
Toimitusjohtaja Antti Kaunonen (vt)[2]
Puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala
Kotipaikka Helsinki, Suomi[3]
Toimiala lasinjalostusteknologia
Liikevaihto 219,7 milj. € (2023)[3]
Liikevoitto 11,4 milj. € (2023)[3]
Henkilöstö 804 (2023)[3]
Omistaja suurin omistaja Ahlström Capital (2021)[4]
Kotisivu www.glaston.net

Glastonilla on tuotantoa Tampereen lisäksi Saksassa, Sveitsissä ja Kiinassa.[4]

Historia muokkaa

Hammarén & Co (1870–1940) muokkaa

Alun perin metsäalalla toiminut yritys perustettiin vuonna 1870 Kyröskoskella[5], jolloin Lars Johan Hammarén ja Gustaf Oscar Sumelius ostivat kosken läheltä vesivoimaa hyödyntävän puuvillakutomon. Yrityksen nimeksi tuli Hammarén & Co.[8] Hammarén ja Sumelius perustivat tehtaan yhteyteen August Nybergin kanssa myös puuhiomon ja tuulimyllyn.[9]

Puuhiomo perustettiin vuonna 1872, paperitehdas vuonna 1878 ja saha vuonna 1912.[8] 1910-luvulla perustettiin myös sähkövoimalaitos.[10]

Yhtiö otti 1930-luvulla käyttöön uuden paperikoneen ja aloitti kartongin tuotannon.[10]

Kyro (1941–2006) muokkaa

Vuonna 1941 yhtiö otti käyttöön nimen O/y Kyro A/b.[10] Kyron tuotanto laajeni tapetti- ja aikakauslehtipaperiin 1950- ja 1960-luvuilla.[10]

Lasiin Kyro alkoi erikoistua vuonna 1981 ostettuaan lasiteollisuusyritys Tamglass Oy:n[5]. Vuonna 1985 ostettiin myös automaatio- ja ohjaustekniikkaa toimittanut Tecnomen Oy.[11]

1990-luvun puoleenväliin asti Kyro keskittyi metsäteollisuuteen liittyvän liiketoimintansa myymiseen.[12] Kyron saha- ja metsäteollisuustoiminta oli päätetty eriyttää erillisiksi yhtiöiksi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa.[9]

Kesäkuussa 1991 Tamglass osti HBI Tempering Systemsin. Philadelphian lähistöllä sijainnut yritys valmisti lasiteollisuudelle karkaisulaitoksia. Kaupan myötä Tamglass siirsi Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan markkinoitavien koneiden valmistuksen Yhdysvaltoihin.[13]

Vuonna 1992 Kyron päätuotteita olivat tapettipaperi, kartonki, sahatavara, turvalasikoneet ja turvalasi. Liikevaihdosta noin 75 prosenttia saatiin puunjalostuksesta.[14]

Kesäkuussa 1995 Metsä-Serla osti Oy Kyro Board & Paper Ltd:ksi yhtiöitetyn yrityksen, joka oli keskittynyt kartonki- ja paperituotantoon sekä sahatoimintaa hoitaneen Oy Kyro Wood Ltd:n. Itselleen Kyro jätti Kyröskosken voimalaitoksen, tietoliikenteeseen ja kulunvalvonnan teknologiaan erikoistuneen Tecnomenin, Tamglassin, joka valmisti autolasia ja lasikoneita sekä osuuden Raumalle suunnitellusta Metsä-Rauman sellutehtaasta.[15]

Tammikuussa 1996 Pentti Yliheljo aloitti toimitusjohtajana Kai Matikaisen seuraajana.[16] Kyro osti sveitsiläisen turvalaseihin erikoistuneen Cattin Machines -yhtiön.[10]

Kyro listautui Helsingin pörssiin kesäkuussa 1997[17]. Konsernissa oli kolme liiketoiminta-aluetta: turvalasikoneita valmistava Tamglass, henkilöhakujärjestelmin erikoistunut Tecnomen ja energiayhtiö Kyro Power.[18]

Maaliskuussa 2001 Kyro Oyj Abp jaettiin kahdeksi yhtiöksi: Kyro Oyj Abp:hen ja Tecnomen Holding Oyj:hin.[11] Kyro sai Tecnomenin listautumisesta 40 miljoonan euron myyntivoiton.[12]

Loppuvuonna 2002 Kyro kertoi ostavansa italialaisen Z. Bavellonin, joka valmisti lasin esikäsittelykoneita sekä hollantilaisen Glaston, joka myi Z. Bavellonin tuotteita. Kaupan arvo oli 66 miljoonaa euroa.[12] Tampereelta ostettiin Uniglass Oy.[19]

Tamglassin ja Bavellonin yhdistyessä syntyi Glaston Technologies.[19]

Glaston (2007–2019) muokkaa

Helmikuussa 2007 Kyro ilmoitti muuttavansa nimensä Glastoniksi, sillä Glaston oli ollut yhtiön päätoimiala jo neljän vuoden ajan. Yhtiö säilytti tuotemerkkeinään myös Tamglassin ja Bavellonin. Yhtiö kertoi myös aikeistaan myydä energian tuotantoon liittyvän liiketoimintansa.[20] Kyron voimalaitos myytiin M-Realille kesällä.[21]

Keväällä 2009 Interpane Glass Oy osti Glastoniin kuuluneelta Tamglass Lasinjalostukselta eristys- ja arkkitehtuurilasiin keskittyneet jalostustoiminnot.[22]

Pääkonttorinsa Glaston siirsi Tampereelta Helsinkiin kesäkuussa 2011.[23]

Lokakuussa 2012 kerrottiin, että Glaston myy Software Solutions -liiketoiminta-alueensa, joka oli syntynyt vuonna 2007 Glastonin ostaessa Albat + Wirsam Software Groupin.[24]

Elokuussa 2014 Glaston osti suomalaisen Glassrobots-yhtiön tuotteiden teollisoikeudet.[25]

Kesäkuussa 2017 Glastonin suurimmaksi omistajaksi tuli Ahlström Capital (18 %), kun se osti aiemmin G. W. Sohlbergin omistamat osakkeet.[26]

Glaston tiedotti tammikuussa 2019 ostavansa sveitsiläis-saksalaisen lasinjalostusalalla toimivan Bystronic Maschinen AG:n ja Bystronic Lenhardt GmbH:n tytäryhtiöineen 68 miljoonalla eurolla.[27] Yhtiöt olivat lähes saman suuruiset, esimerkiksi vuonna 2017 Glastonin liikevaihto oli 110 miljoonaa euroa ja Bystronic glassin 107 miljoonaa euroa. Bystronic glassin tuotteita olivat esimerkiksi arkkitehtuurimarkkinoille suunnatut eristyslasinvalmistuslinjat ja ajoneuvo- ja näyttölasien esikäsittelylinjat. Kaupan vuoksi järjestettiin noin 32 miljoonan euron osakeanti, josta lähes puolet oli suunnattu yhtiön suurimmille omistajille.[5] Anti ylimerkittiin.[28]

Glaston (2020–) muokkaa

Tammikuussa 2020 Glaston teki organisaatiouudistuksen, jossa sille tuli kolme liiketoiminta-aluetta:[29]

  • Glaston Heat Treatment Technologies, joka valmisti lämpökäsittelykoneita lasin tasokarkaisuun, taivutukseen, taivutuskarkaisuun ja laminointiin.[4]
  • Glaston Insulating Glass Technologies keskittyi eristyslasin tuotantolinjoihin, joita käytetään arkkitehtuurilasin jalostuksessa.[4] ja
  • Glaston Automotive & Display Technologies, joka tuotti erilaisia ratkaisuja ajoneuvo- sekä kaluste- ja laitelasin jalostukseen, esimerkiksi lasinleikkauslaitteita ja kokonaisia esikäsittelylinjoja, joilla valmistetaan ajoneuvo-, laitteisto- ja näyttölaseja.[4]

Yhtiön pitkäaikaisen toimitusjohtajan Arto Metsäsen jäädessä eläkkeelle hänen seuraajakseen nimitettiin Anders Dahlblom[30], joka aloitti työnsä tammikuussa 2021.[4] Elokuussa julkaistiin yhtiön päivitetty strategia, jossa yhtiön maantieteellinen painopiste oli Kiinassa, jossa kasvupotentiaali on suurinta.[4] Marraskuussa kerrottiin, että Cimec osti Glastonin lasinkäsittelyliiketoiminnan Saksasta. Saksalaiset työntekijät eivät kuuluneet kauppaan, vaan Glastonin henkilöstö jäi yhtiön palvelukseen. Glaston aikoi keskittyä valmistamaan autojen lasinvalmistuksessa käytettäviä koneita, lämpökäsittelykoneita sekä eristyslasin valmistuslaitteita.[31] Vuonna 2021 huollon osuus kokonaisliikevaihdosta oli noin kolmannes.[4] Huoltoon kuuluu perushuoltoa, varaosamyyntiä sekä vanhojen laitteiden modernisointia.[32]

Vuonna 2022 Glaston kertoi alkavansa valmistaa Kiinassa ajoneuvoteollisuuden lasin esikäsittelylaitteita.[33]

Marraskuussa 2023 Dahlblom jätti toimitusjohtajan tehtävät henkilökohtaisista syistä. Väliaikaisena toimitusjohtajana aloitti yhtiön hallituksessa vuodesta 2018 toiminut Antti Kaunonen.[2]

Organisaatio muokkaa

Glastonin pääkonttori on Helsingissä ja sillä on tehtaat Tampereen lisäksi Neuhausenissa Saksassa, Bützbergissä Sveitsissä ja Tianjinissa Kiinassa.[4]

Vuodesta 2023 lähtien Glastonilla on ollut kaksi liiketoiminta-aluetta:[34]

  • Architecture (Arkkitehtuuri) ja
  • Mobility, Display & Solar (Liikenne, Näyttölasi & Aurinkoenergia)

Tuotekehitys muokkaa

Glaston tekee tuotekehitystä esimerkiksi DIMECC Oy:n tekoälyyn keskittyvän MIDAS-projektin kautta, jossa on mukana myös muun muassa Novatron, Nokia Technologies, Epec ja Tampereen yliopisto.[35]

Omistajat muokkaa

Maaliskuussa 2024 Glastonin suurimmat osakkeenomistajat olivat Ahlstrom Capital, Hymy Lahtinen Oy, Varma, Ilmarinen sekä OP-Suomi.[36]

Tuotteet ja asiakkaat muokkaa

Glastonilla on asiakkaita yli sadassa maassa.[32]

Glaston tarjoaa älylasiteknologioihin liittyviä tuotteita ajoneuvo-, aurinkoenergia- ja ilmailuteollisuudelle. Esimerkiksi kalifornialaiselle Heliotrope Technologiesille on kehitetty integroitu valmistuslinja, jossa valmistetaan Heliotropen nano­teknologiaan pohjautuvaa älylasituotetta.[37] Glaston oli Heliotropessa pienosakkaana vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2021 yhtiön toiminta päättyi ja Glaston alaskirjasi Heliotropeen liittyvät tase-eränsä.[38]

Glastonin valmistamilla koneilla ja valmistuslinjoilla tehdään laseja esimerkiksi autoihin ja rakennuksiin. Glastonin tuotteilla on tehty esimerkiksi Helsingin keskustakirjasto Oodin ikkunaseinät.[5]

Yhtiön asiakkaita ovat esimerkiksi aurinkoenergiateollisuudessa toimiva Kibing Glass[39] ajoneuvoteollisuudessa toimiva Lippert Components[40] ja ​Press Glass, joka toimittaa jalostettua lasia rakennusteollisuudelle.[41]

Glass Performance Days muokkaa

Glaston järjestää kansainvälistä lasialaan keskittynyttä Glass Performance Days -konferenssia[42]. Esimerkiksi vuonna 2011 siihen osallistui noin 800 vierasta ympäri maailman.[43] Tapahtumaa on järjestetty Tampereella kahden vuoden välein.[44] GDP-konferensseja on järjestetty myös muun muassa Kiinassa ja Istanbulissa.[45]

Tunnustuksia muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Glaston Vuosikatsaus 2023 (PDF) glaston.net. Glaston Oyj. Viitattu 11.04.2024.
  2. ↑ a b Ahti Terhemaa: Glastonin toimitusjohtaja vaihtuu – Dahlblom jättää yhtiön Kauppalehti. 15.11.2023. Viitattu 11.4.2024.
  3. ↑ a b c d Glaston Oyj Abp Kauppalehti. Viitattu 11.4.2024.
  4. ↑ a b c d e f g h i j Kyösti Jurvelin: Glaston heitti mullistajana hehkutetun superhankkeensa sivuun – Älylasista ei ole enää halaistua sanaa yhtiön uusissa linjauksissa Kauppalehti. Viitattu 10.11.2021.
  5. ↑ a b c d e f Luukka, Teemu: Suomalainen lasiyhtiö Glaston ostaa itsensä kokoisen kansainvälisen lasiyhtiön 68 miljoonalla eurolla hs.fi. 25.1.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.10.2021.
  6. ↑ Elina Venttola: Kauppalehti: Tamperelaisen Glastonin toimitusjohtaja vaihtuu Aamulehti. 25.5.2020. Viitattu 25.10.2021.
  7. ↑ Henna Savolainen: Glaston lomauttaa Akaan tehtaan koko henkilöstön Tekniikkatalous. Viitattu 10.11.2021.
  8. ↑ a b Vesa Laitinen: Näin Kyröskosken maineikkaiden tehdassukujen perillisistä tuli multimiljonäärejä: saivat esi-isiensä työn poikimaan taitavilla sijoituksilla – selvitimme, missä he ovat nyt Aamulehti. 20.10.2019. Viitattu 26.10.2021.
  9. ↑ a b Historia Glaston. Arkistoitu 23.7.2015. Viitattu 23.7.2015 [vanhentunut linkki].
  10. ↑ a b c d e History of Kyro and Tamglass 1870–2010 2011. Glaston. Viitattu 19.11.2021.
  11. ↑ a b Oy Kyro Ab (vanha) — Osakehistoria www.porssitieto.fi. Viitattu 25.10.2021.
  12. ↑ a b c Mamma mia, mikä ostos! Talouselämä. Viitattu 25.10.2021.
  13. ↑ Pantzar Minna: LYHYESTI Tamglass osti karkaisulaitoksia valmistavan yrityksen USA:sta Helsingin Sanomat. 25.6.1991. Viitattu 29.10.2021.
  14. ↑ Iivonen Jyrki: Kyro rakentaa uuden sahan ja korjaa kartonkikoneen Helsingin Sanomat. 15.4.1992. Viitattu 26.10.2021.
  15. ↑ Iivonen Jyrki: Kyron metsäteollisuus siirtyy Metsä-Serlan omistukseen Kahden kartonkikoneen ja sahan hinta 800 miljoonaa markkaa Helsingin Sanomat. 16.6.1995. Viitattu 26.10.2021.
  16. ↑ Nimityksiä | Matikainen jättää Kyron terveydellisistä syistä. Helsingin Sanomat. 20.12.1995. Viitattu 26.10.2021.
  17. ↑ Iivonen Jyrki, Startel: Kyroon uskoneille pikavoitto Helsingin Sanomat. 10.6.1997. Viitattu 26.10.2021.
  18. ↑ Kyro aikoo listautua Helsingin pörssiin Helsingin Sanomat. 25.3.1997. Viitattu 26.10.2021.
  19. ↑ a b Glaston sijoituskohteena Glaston. Viitattu 29.10.2021.
  20. ↑ Kauppinen Perttu: Kyro muuttaa nimensä Glastoniksi Helsingin Sanomat. 16.2.2007. Viitattu 26.4.2024.
  21. ↑ Eeva Ahotupa: Kyro myy energiatoimialansa M-realille Tekniikka&Talous. 7.5.2007. Viitattu 26.4.2024.
  22. ↑ Seppälä, Jarmo: Glaston myy valtaosan lasinjalostusyksiköstään. Tekniikka & Talous, 30.3.2009. Artikkelin verkkoversio.
  23. ↑ Glaston Oyj Abp:n pääkonttori siirtyy Helsinkiin Glaston Oyj. Viitattu 23.7.2015.
  24. ↑ Katja Rapeli: Glaston luopuu Software Solutionsista Tivi. Viitattu 25.10.2021.
  25. ↑ Mikael Sjöström: Glaston ostaa teollisoikeudet Glassrobots-tuotteisiin Arvopaperi. Viitattu 29.10.2021.
  26. ↑ Mauno, Hellevi: Ahlström Capitalista DeeTeen ja Glastonin suurin omistaja Arvopaperi. 21.6.2017. Viitattu 22.6.2017.
  27. ↑ Mustonen, Antti: Suomalainen Glaston harppaa valtavan kasvuloikan kymmenien miljoonien yrityskaupalla Talouselämä. 25.1.2019. Viitattu 26.1.2019.
  28. ↑ Laura Lähdevuori: Glaston: merkintäoikeusanti ylimerkittiin Kauppalehti. Viitattu 26.10.2021.
  29. ↑ Sami Kontola: Glaston uudistaa konsernirakennettaan Kauppalehti. Viitattu 26.10.2021.
  30. ↑ Huhta, Alexandra: Glastonille uusi toimitusjohtaja talon ulkopuolelta Talouselämä. 14.8.2020. Viitattu 28.6.2021.
  31. ↑ Elina Venttola: Tamperelainen Cimec teki kaupat pörssiyhtiön kanssa ja tuo sen tuotantoa Saksasta Tampereelle: ”Ostimme isomman” Aamulehti. 2.11.2021. Viitattu 19.11.2021.
  32. ↑ a b Jyri Tuominen: Glastonin toimitusjohtaja kaivaa tehoja irti pääomasijoittajien opeilla – ”Asioita pitää tehdä viisaammin tulevaisuudessa” Kauppalehti. Viitattu 23.3.2023.
  33. ↑ Henrik Wacker: Glaston aloittaa ajoneuvoteollisuuden lasin esikäsittelylaitteiden tuotannon Kiinassa Kauppalehti. Viitattu 31.3.2023.
  34. ↑ Releases – Glaston glaston.net. Viitattu 11.4.2024.
  35. ↑ Garlo-Melkas, Nina: Tekoäly teollisuudessa siivittää suomalaisyrityksiä maailmalla ja parantaa kansantaloutta. Promaint-lehti, 5.6.2018. Artikkelin verkkoversio.
  36. ↑ Osake ja osakkeenomistajat Glaston. Viitattu 11.4.2024.
  37. ↑ Päivikki Pietarila: Lasiyhtiöiden liitto toteutui vuosikymmenen jälkeen – "Tämä on 20 vuoteen suurin yritysosto tällä alalla" Talouselämä. Viitattu 25.10.2021.
  38. ↑ Kauppalehti: Glaston Oyj: Glaston alaskirjaa Heliotrope-yhteistyöhön liittyvät tase-erät, alaskirjauksella ei strategista merkitystä Kauppalehti. Viitattu 31.3.2023.
  39. ↑ Sohvi Kupila: Glastonille lähes 5 miljoonan euron arvoinen sopimus aurinkopaneelilasin tuotantolinjoista Kiinassa Kauppalehti. Viitattu 23.3.2023.
  40. ↑ Henrik Wacker: Glastonille yhdeksän miljoonan euron tilaus yhdysvaltalaisyhtiöltä Kauppalehti. Viitattu 23.3.2023.
  41. ↑ Olli Harma: Glastonille yhdeksän miljoonan euron tilaus Press Glass -konsernilta - osake sai nosteen Kauppalehti. Viitattu 31.3.2023.
  42. ↑ Tulevaisuuden lasi on älykästä ja toiminnallista - Business Tampere Magazine Business Tampere. 6.7.2017. Viitattu 10.11.2021.
  43. ↑ Tampere kiinnostaa kongressiväkeä Yle Uutiset. 19.5.2011. Viitattu 10.11.2021.
  44. ↑ Sari Sainio: Tampereella kävi viime vuonna yli 10 000 kongressivierasta – Yksi asia hämmästyttää kävijöitä ja lisää kaupungin mainetta Aamulehti. 3.3.2020. Viitattu 10.11.2021.
  45. ↑ GPD Regional Events Archives GPD. Arkistoitu 10.11.2021. Viitattu 10.11.2021. (englanniksi)
  46. ↑ Timo Poropudas: Presidentin palkinto ei olekaan kuoleman suudelma Ilta-Sanomat. 15.2.2008. Viitattu 26.4.2024.
  47. ↑ Cilla Bhose: Pörssiyhtiöiden palkitsemisraportit pantiin paremmuusjärjestykseen Kauppalehti. Viitattu 26.10.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Glaston&oldid=22351186”