Göteborgin diskopalo 1998

Göteborgin diskopalo tapahtui Makedonia-yhdistyksen tiloissa Ruotsissa Hisingenin kaupunginosassa Göteborgissa 30. lokakuuta 1998. Tulipalossa kuoli 63 ihmistä ja loukkaantui lähes 200. Lähes kaikkien kuolinsyy oli savumyrkytys, ja pääosa uhreista oli maahanmuuttajia. Loukkaantuneet esimerkiksi olivat lähtöisin 19 eri maasta, useimmat Jugoslaviaan kuuluneista maista ja Somaliasta.

Claes Haken tekemä muistomerkki tapaturman 10-vuotismuistopäivänä 29. lokakuuta 2008.

Kreikkalais-ruotsalainen laulaja Helena Paparizou oli lähellä mennä juhliin, mutta hänen äitinsä kielsi häntä menemästä sinne. Paparizou menetti viisi hyvää ystäväänsä tulipalossa.

Tulipalon syttyminen

Tulipalo syttyi illalla diskotilan varauloskäynnin luona, kun neljä iranilaistaustaista poikaa sytytti penkeillä olleet paperiroskat tuleen. Tulipalo eteni rakennuksessa räjähdysmäisesti, ja nuoriso alkoi rynniä ulos pääovesta. Diskotila ei täyttänyt paloturvallisuudelle asetettuja vaatimuksia, eikä tilat vuokranneella yhdistyksellä ollut lupaa vuokrata tiloja eteenpäin. Tilat oli tarkoitettu biljardin peluuta varten, ja niissä oli vain kaksi hätäuloskäyntiä, pääovi ja varauloskäytävä. Varauloskäytävä jäi tehottomaksi, koska tulipalo sytytettiin sen edessä. Vain 150 hengelle tarkoitetuissa tiloissa oli kokoontunut 375 ihmistä.

Pelastautumista hidasti se, että diskotila sijaitsi rakennuksen toisessa kerroksessa ja että sieltä oli portaat alakertaan pääovelle. Portaat hidastivat pakenemista yläkerran kapeassa käytävässä. Räjähdysmäinen tulipalo levisi diskotilaan nopeasti. Lähes kaikki kuolleista löydettiin yläkerran käytävältä ja muutama diskotilan käytävän päädystä.

Syylliset ja oikeudenkäynti

Tapaus selvisi vasta tammikuussa 2000, jolloin poliisi pidätti neljä iranilaistaustaista miestä: Meysam Mohammadyehin, Housein Arsaninin, Mohammad Mohammadimininin ja Shoresh Kavehinin. Pidätetyistä kolme oli Göteborgin poliisille entuudestaan tuttuja, ja heillä oli pitkä rikosrekisteri. Heitä oli jo aiemmin kuulusteltu diskopalosta, mutta he eivät ennen pidätystä olleet epäiltyjen listoilla. Kaikki kielsivät syyllisyytensä ja ilmaisivat olevansa ”tyrmistyneitä heitä vastaan kohdistetuista syytöksistä”. Myöhemmin Shoresh Kavehi tunnusti sytyttäneensä tulipalon toisen henkilön kanssa ja pyysi myöhemmin oikeudessa tekoaan anteeksi uhrien omaisilta. Missään vaiheessa Kavehi ei kuitenkaan paljastanut, kuka tuo toinen henkilö oli.

Palo sytytettiin hätäuloskäynnin lähistöllä. Siellä sattui olemaan kannullinen helposti syttyvää nestettä, joka kaadettiin käytävään pinottujen tuolien ja kerätyn paperiroskan päälle. Tulipalo oli nuorten miesten kosto siitä, ettei heitä päästetty ilmaiseksi sisään diskoon. Ainoastaan nuorin, Meysam Mohammadyeh, pääsi sisälle ja hän avasi myöhemmin illalla takaoven muille. Kaikkien neljän miehen sukulaisia ja ystäviä menehtyi palossa. Oikeudenkäynnin kuluessa he perustelivat vaitioloaan poliisia kohtaan tuntemallaan kaunaisella asenteella ja pelolla kostosta, jonka iranilaiset heihin kohdistaisivat.

Oikeudessa vakuutettiin, ettei tarkoituksena ollut aiheuttaa näin suurta katastrofia. Syytetyt vetosivat siihen, etteivät he arvanneet palon leviävän koko tilaan. He kertoivat kuvitelleensa, että sprinklerit sammuttaisivat automaattisesti heidän hätäuloskäynnin luona sytyttämänsä tuolit. He myös kuvittelivat, että palokunta ehtisi paikalle nopeasti ennen suurpaloa.

Kesäkuussa 2000 Göteborgin käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että kaikki neljä olivat yhteistuumin sytyttäneet tulipalon. Oikeus tuomitsi päätekijäksi nimetyn Shoresh Kavehinin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Hosein Arsani ja Mohammad Mohammadamini saivat kuusi vuotta vankeutta. Tekohetkellä alle 18-vuotias Meysam Mohammadyeh tuomittiin kolmeksi vuodeksi nuorisovankilaan. Tuomiolauselmassa rikosnimike oli törkeä murhapoltto. Ruotsin lain mukaan siitä tuomitaan vähintään kuudeksi vuodeksi ja enintään elinkautiseen. Mikäli tekijä on alle 21-vuotias, pitää se ottaa lieventävänä tekijänä huomioon. Alaikäistä ei myöskään voi tuomita elinkautiseen vankeuteen.

Hosein Arsaninin, Meysam Mohammadyehin ja Mohammad Mohammadamininin asianajajat ilmaisivat heti tuomionluvun jälkeen tyytymättömyytensä. Tyttärensä tulipalossa menettänyt Angelihi Bouras ei tyrmännyt ajatusta asian käsittelystä hovioikeudessa. Syyllisten tuomiot kovenivat hovioikeudessa vuodella.

Lähteet

• Göteborgin tuhoisa diskopalo 1998 (www.murha.info)^{tarvitaan parempi lähde}