Frank Vandenbroucke
Frank Vandenbroucke (6. marraskuuta 1974 Ploegsteert, Comines-Warneton, Belgia – 12. lokakuuta 2009 Senegal) oli belgialainen maantiepyöräilijä, joka tunnettiin myös lempinimellä VDB.
| Frank Vandenbroucke | |
|---|---|
 Frank Vandenbroucke vuonna 2002 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. marraskuuta 1974 |
| Kuollut | 12. lokakuuta 2009 |
| Kansalaisuus |
 Belgia |
| Pyöräilijä | |
| Lempinimi | VDB |
| Pituus | 179 cm |
| Paino | 68 kg |
| Laji | maantie |
| Rooli | ajaja |
| Ajajatyyppi | klassikkojen erikoismies |
| Ura | |
| Ammattilaisjoukkue(et) | |
| 1994 1995–1998 1999–2000 2001 2002 2003 2004 2004–2006 2006–2007 2008 2009 |
Lotto-Caloi Mapei-GB Cofidis Lampre-Daikin Domo-Farm Frites Quick Step-Davitamon Fassa Bortolo unibet.com Acqua & Sapone-Caffè Mokambo Mitsubishi-Jartazi Cinelli-Down Under |
| Suurimmat voitot | |
|
Pariisi–Bryssel 1995 |
|
|
Tiedot päivitetty: 13. lokakuuta 2009 |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.frankvdbroucke.be | |
Vandenbrouckea pidettiin 1990-luvulla flaamien suurimpana pyöräilytoivona. Hän saavuttikin merkittäviä voittoja ennen kaikkea yhden päivän kilpailuissa. Hänen negatiivinen asenteensa varjosti kuitenkin uraa jo tuolloin.
Vandenbroucke aloitti ammattilaisuransa Lotto-Caloi-tallissa vuonna 1994, jonka jälkeen hän edusti Mapeita 1995–1998. Hän voitti Pariisi–Bryssel-klassikon vuonna 1995. Varsinainen läpimurto tapahtui 1998, jolloin hän voitti Gent–Wevelgemin sekä kaksi etappia ja kokonaiskilpailun Pariisi–Nizza-ajossa. Seuraava vuosi, jonka hän ajoi Cofidis-tallissa, oli ehkä vielä parempi: Vandenbroucke voitti Liège–Bastogne–Liège'n, Omloop Het Volkin sekä etapin niin Pariisi–Nizzassa kuin Espanjan ympäriajossakin. Hänen voittonsa Liège–Bastogne–Liège'ssä sai jotkut kutsumaan häntä ”pyöräilyn neroksi”. Hän hallitsi kilpailua täydellisesti ilmoittaen jopa etukäteen televisiossa milloin tekee ratkaisevan iskunsa. Vuonna 1999 hän joutui myös ensimmäisen kerran dopingepäilyjen kohteeksi, mutta vapautettiin tuolloin syytteistä.
Vuoden 1999 jälkeen Vandenbroucke ei enää saavuttanut entistä tasoaan. Vuonna 2002 poliisi teki ratsian hänen kotiinsa löytäen dopingaineita, muun muassa EPOa, mutta Vandenbroucke sanoi niiden olleen hänen koiralleen. Samana vuonna hän jäi kaksi kertaa kiinni rattijuoppoudesta. Flanderin ympäriajossa 2003 Vandenbroucke saavutti 2000-luvun suurimman menestyksensä sijoituttuaan Peter Van Petegemin jälkeen toiseksi. Kesällä 2006 hän ammuskeli ilmaan riideltyään vaimonsa kanssa, joka sittemmin jätti hänet. Kesäkuussa 2007 hänen sanottiin yrittäneen itsemurhaa[1].
Kauden 2008 Vandenbroucke aloitti Mitsubishi-tallissa, mutta Belgian poliisin syytettyä häntä kokaiinin ostamisesta hän jätti joukkueen jo huhtikuussa. Vuonna 2009 hän edusti Cinelli-Down Under -tallia[2].
Vandenbroucke löydettiin kuolleena senegalilaisesta hotellihuoneesta 12. lokakuuta 2009.[3] Kuolinsyyksi kerrottiin keuhkoveritulppa.[4]
Saavutuksia muokkaa
- 1992
- Junioreiden MM-kilpailut, maantieajossa pronssia
- 1994
- Välimeren ajo, 7. etapin voitto
- 1995
- Pariisi–Bryssel, voitto
- Grand Prix Cholet-Pays de Loire, voitto
- Luxemburgin ympäriajo, 1. etapin voitto
- Grand Prix de Fourmies, toinen
- 1996
- Grote Scheldeprijs, voitto
- GP Ouest-France, voitto
- Trofeo Laigueglia, voitto
- Välimeren ajo, kokonaiskilpailun ja 6. etapin voitto
- Binche–Tournai–Binche, voitto
- Itävallan ympäriajo, kokonais-, mäki- ja pistekilpailun sekä prologin, 3., 6. ja 8. etapin voitto
- Critérium International, pistekilpailun voitto
- Tour de la Région Wallonne, prologin, 2. ja 5. etapin voitto
- Grand Prix de Fourmies, toinen
- Pariisi–Nizza, kokonaiskilpailussa neljäs
- 1997
- Luxemburgin ympäriajo, kokonaiskilpailun ja 3b-etapin (aika-ajo) voitto
- Rund um Köln, voitto
- Trofeo Matteotti, voitto
- Dunkerquen neljän päivän ajo, kokonaiskilpailussa toinen, nuorten kilpailun voitto
- Itävallan ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, 2., 4. ja 8. etapin voitto
- Ranskan ympäriajo, 3. ja 16. etapilla toinen
- 1998
- Pariisi–Nizza, kokonaiskilpailun sekä 1. (aika-ajo) ja 5. etapin voitto
- Gent–Wevelgem, voitto
- Volta a Galega, kokonaiskilpailun ja 4. etapin voitto
- Villafranca de Ordizia, voitto
- Tour de la Région Wallonne, kokonais- ja pistekilpailun sekä 3. (aika-ajo) ja 6. etapin voitto
- Züri-Metzgete, toinen
- GP Eddy Merckx, toinen
- La Flèche Wallonne, toinen
- Kuurne–Bryssel–Kuurne, toinen
- Liège–Bastogne–Liège, kuudes
- 1999
- Liège–Bastogne–Liège, voitto
- Omloop Het Volk, voitto
- Grand Prix d'Ouverture La Marseillaise, voitto
- Espanjan ympäriajo, kokonaiskilpailussa 12., pistekilpailun voitto, mäkikilpailussa toinen, 16. ja 19. etapin voitto, 18. etapilla toinen, 5. ja 20. etapilla kolmas
- Pariisi–Nizza, kokonaiskilpailussa neljäs, 7. etapin voitto
- De Pannen kolmen päivän ajo, kokonaiskilpailussa toinen, 4. etapin (aika-ajo) voitto
- Ruta del Sol, 4. etapin voitto
- Flanderin ympäriajo, toinen
- Maailmancup, kolmas
- E3 Prijs Vlaanderen, kolmas
- MM-kilpailut, maantieajo, seitsemäs
- Pariisi–Roubaix, seitsemäs
- 2003
- Flanderin ympäriajo, toinen
- 2004
- Pariisi–Nizza, kokonaiskilpailussa kuudes
Lähteet muokkaa
- Profiili cyclingarchives.com-tietokannassa (englanniksi)
- Saavutukset trap-friis-tietokannassa (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Vandenbroucke 'out of danger' after suicide bid (Arkistoitu – Internet Archive) Velonews 7.6.2007 (englanniksi)
- ↑ Brown wins Nokere Koerse[vanhentunut linkki] Eurosport.yahoo.com 18.3.2009 Viitattu 19.3.2009 (englanniksi)
- ↑ Belgian cyclist Vandenbroucke found dead eurosport.yahoo.com. 12.10.2009. Viitattu 13.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Skandaalien ryvettämä huippupyöräilijä kuoli 34-vuotiaana Helsingin Sanomat. 13.10.2009. Viitattu 13.10.2009.
Aiheesta muualla muokkaa
- Virallinen sivusto (hollanniksi)