Bertha Benz
Bertha Benz (o.s. Ringer, 3. toukokuuta 1849 – 5. toukokuuta 1944) oli autoinsinööri Karl Benzin vaimo ja liikekumppani sekä ensimmäinen ihminen, joka suoritti pitkän maantieajon bensiinikäyttöisellä autolla 5. elokuuta 1888.[1][2][3]
| Cäcilie Bertha Benz | |
|---|---|
 Benz noin 23-vuotiaana (noin 1871) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. toukokuuta 1849 Pforzheim, Badenin suurherttuakunta |
| Kuollut | 5. toukokuuta 1944 Ladenburg, Baden, Saksa |
Elämäkerta muokkaa
Bertha Ringer syntyi vuonna 1849 lounais-Saksan Pforzheimin kaupungissa. Hän rahoitti henkilökohtaisella omaisuudellaan sulhasensa Carl Benzin yritystoimintaa, josta kehittyi Benzin ensimmäinen patentoitu automobiili.[2] Naimattomana naisena hänellä oli tähän mahdollisuus, avioiduttuaan Benzin kanssa hän, tuon ajan lainsäädännön mukaan, menetti oikeutensa omaisuuden hallintaan.[4]
Bertha ja Karl olivat tavannet ensimmäisen kerran vuonna 1869. Vuotta myöhemmin he vaihtoivat kihlat ja avioon he astuivat vuonna 1872.[1] He saivat kaikkiaan viisi lasta: Eugen (s. 1. toukokuuta 1873), Richard (s. 21. lokakuuta 1874), Klara (s. 1. elokuuta 1877), Thilde (s. 2. helmikuuta 1882) ja Ellen (s. 16 maaliskuuta 1890).
Automatka muokkaa
Elokuun 5. päivänä vuonna 1888, kertomatta asiasta aviomiehelleen tai pyytämättä viranomaisilta mitään lupia, Bertha Benz ajoi poikiensa, 13-vuotiaan Richardin ja 15-vuotiaan Eugenin kanssa, Benzin pariskunnan verstaan viimeisimmällä Patent Motorwagen -automobiililla Mannheimista Pforzheimiin; näin hänestä tuli historian ensimmäinen henkilö, joka suoritti moottoroidulla ajoneuvolla kahden eri pisteen välisen matkan. Siihen asti motorisoidut ajot olivat olleet lähinnä koneenkäyttäjän ja kuljettajan yhdessä suorittamia lyhyitä koeajoja, jotka palasivat takaisin lähtöpisteeseensä. Tämän uraauurtavan ajomatkan yhdensuuntaisen sivun pituus oli noin 106 kilometriä.[5][6]
Vaikka matkan nimellinen syy oli Berthan tarkoitus käydä vierailulla äitinsä luona, hänellä oli mielessään myös muut syyt. Bertha halusi osoittaa aviomiehelleen että heidän tuotteensa oli oikeasti käyttökelpoinen väline ihmisten kuljettamiseen pitkienkin etäisyyksien päähän. Pariskunta oli sijoittanut huomattavasti rahaa Karlin keksinnön kehittämiseen, ja tempauksellaan Bertha halusi valaa uskoa mieheensä, joka tuskaili olemattomien myyntitulosten aiheuttamien huolien alla.
Matkansa aikana Bertha kohtasi, mutta myös ratkaisi, lukuisia ongelmia. Benzin ajoneuvo käytti polttoaineenaan petrolieetteriä. Sen laboratorioissa käytettyä jatkojalostetta nimeltään ligroiini oli saatavilla apteekeista, joten Berthan oli löydettävä matkan varrelta sellainen, saadakseen polttoainetäydennystä.[7] Hän pysähtyi matkalla Wieslochin kaupungissa, jonka apteekista muodostui näin maailman ensimmäinen kaupallinen polttoaineen myyntipiste. Matkan varrella paikallinen kyläseppä korjasi venyneen, moottorilta taka-akselille voimaa välittäneen ketjun. Vauhdin hidastimena toiminut nahkavöinen jarrulaite ei ollut toiminnaltaan kovin tehokas eikä myöskään luotettava. Berthan ajokokemuksen aikana heränneiden ajatusten myötä Karl kehitti paremmalla kitkamateriaalilla toimivat jarrut. Mäkien kiipeäminen oli työlästä ja vaati välillä poikien antamaa työntöapua ja tämän kokemuksen perusteella Karl kehitti seuraaviin ajoneuvoihinsa muuttuvat välityssuhteet. Tukkeutuneen polttoaineputken avaamiseen Bertha käytti pitkää hattuneulaa ja vioittuneen sytytysjohtimen eristeen suojana hän käytti sukkanauhaa.[2] Bertha poikinensa lähti Mannheimista matkaan aamun sarastaessa ja perillä Pforzheimissa he olivat myöhään illalla. Täältä hän lähetti miehelleen sähkeitse tiedon onnistuneesta, vaikkakin luvattomasta matkastaan. Takaisin Mannheimiin hän ajoi seuraavana päivänä.
Lukuun ottamatta joitain pelästyneitä ihmisiä, matka oli kaikin puolin onnistunut. Se toi runsaasti julkisuutta, joka taas poiki heidän yhtiöllensä automobiilien tilauksia, aivan kuten Bertha oli ajatellutkin. Lisäksi pitkän matkan aikana hankitut kokemukset olivat kultaakin arvokkaampia, Karl Benzin suunnitellessa uusia ajoneuvoja ja niihin tehtäviä parannuksia.
Myöhempi elämä muokkaa
Karl Benz kuoli keuhkokuumeeseen 84-vuotiaana Ladenburgissa, 4. huhtikuuta 1929. Vuonna 1944, 95. syntymäpäivänään Bertha Benzille myönnettiin Karlsruhen Teknisen Yliopiston kunniajäsenyys. Tämä oli ollut hänen miehensä opinahjo ja Karl oli jo aiemmin saanut laitoksen kunniatohtorin arvonimen. Kaksi päivää tämän jälkeen Bertha Benz menehtyi kotonaan Ladenburgissa, jonne he olivat vuonna 1906 yhdessä Karlin ja poikiensa kanssa perustaneet perheyhtiö C. Benz Söhnen.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Tieteen kuvalehti Historia 1/2014, s.58-63
- ↑ a b c History: Bertha Benz Hits the Road, 125 Years Ago
- ↑ Bertha Benz Deutsches Patent- und Markenamt. 2022. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Cicero.de - Bertha Benz: Die erste Frau am Steuer
- ↑ GPSies.com - Bertha Benz Memorial Route Hinfahrt
- ↑ Wired.com - Aug. 12, 1888: Road Trip! Berta Takes the Benz
- ↑ Daimler.com - August 1888: Bertha Benz takes world’s first long-distance trip in an automobile (Arkistoitu – Internet Archive)