Badi Assad

Badi Assad (oik. Mariângela Assad Simão, São João da Boa Vista, 23.12.1966) on brasilialainen kitaristi, laulaja, perkussionisti ja säveltäjä. Hän on tullut tunnetuksi etno-, world beat- ja jazz-musiikin esittäjänä.

Badi Assad (2006)

Elämäkerta

Assad syntyi São Paulon osavaltiossa, mutta vietti lapsuutensa Rio de Janeirossa. Hänen isänsä Jorge Assad soittaa bandolimia, eli brasilialaista mandoliinia. Assadin isoveljet Sergio ja Odair ovat molemmat kansainvälisesti tunnettuja klassisia kitaristeja . Assad alkoi musiikinopiskelun jo hyvin varhaisessa iässä. Kitaraa hän alkoi soittaa 14 vuoden iässä "perittyään" veljiensä paikan isänsä säestäjänä.

Assad opiskeli klassista kitaraa Rio de Janeiron yliopistossa ja voitti nuorten instrumentalistien kilpailun 1984. Näihin aikoihin hän alkoi kehitellä omaperäistä tekniikkansa, joka yhdistelee Assadin omalla ruumillaan tuottamia perkussioääniä ja lauluimprovisaatiota kitaransoittoon. 1986 Assad liittyi Rion kitaraorkesteriin, ja 1987 hänet palkittiin Brasilian parhaana kitaristina kansainvälisillä Villa-Lobos-festivaaleilla. Tuolloin hän oli jo esiintynyt kotimaansa lisäksi myös Euroopassa ja Israelissa Duo Romantique -kokoonpanossa yhdessä kitaristi Françoise-Emmanuelle Denisin kanssa. 1989 Assad julkaisi ensimmäisen levytyksensä Dança dos Tons. Levyn pienen painosmäärän vuoksi siitä tuli nopeasti harvinaisuus, ja vuonna 2003 albumi julkaistiin bonuskappaleilla varustettuna uudelleen nimellä Dança das Ondas.

90-luvun puolivälissä Assad levytti kolme albumia arvostetulle amerikkalaiselle Chesky Records -merkille. Guitar Player -lehden lukijat äänestivät Assadin "Acoustic Fingerstyle" -sarjan voittajaksi ja albumin Rhythms vuoden parhaaksi klassisen kitaran albumiksi 1995]. Kotimaassaan Assad teki vuonna 1995 myös yhteislevytyksen Juarez Moreira & Badi Assad kitaristi Juarez Moreiran kanssa.

1998 Assad siirtyi populaarimman world beat -henkisen musiikin pariin levyllään Chameleon. Albumin kiertueella Assad esiintyi myös tähän mennessä ainoalla Suomen-keikallaan Porin Jazzien yhteydessä .

Käsivamman vuoksi Assad joutui lopettamaan soittamisen pariksi vuodeksi pian Chameleon-kiertueen jälkeen. Parannuttuaan hän esiintyi 2002 silloisen aviomiehensä Jeff Youngin kanssa vähälle huomiolle jääneellä yhteislevytyksellä Nowhere.

Assadin varsinainen paluu tapahtui vasta 2003, kun hän julkaisi jazzalbumin Three Guitars John Abercrombien ja Larry Coryellin kanssa. Assad jatkoi sittemmin soolouraansa hyvän vastaanoton saaneilla albumeillaan Verde (2004) ja Wonderland (2006), jotka sijoittuvat Assadin varhaisten, kunnianhimoisten levytysten ja Chameleonilla alkaneen populaarimman world beat -linjan välimaille.

Sooloalbumiensa välillä Assad esiintyi Brysselissä nauhoitetulla live-albumilla Um Songbook Brasileiro (2005) perheenjäseniensä muodostaman yhtyeen "Sérgio & Odair, Badi e Família Assad" kanssa.

Diskografia

• Dança dos Tons (Crescente Produções, 1989)
• Solo (Chesky Records, 1994)
• Rhythms (Chesky Records, 1995)
• Echoes of Brazil (Chesky Records, 1997)
• Chameleon (Polygram Records, 1998)
• Dança das Ondas (GHA, 2003)
• Verde (Edge Music/Deutsche Grammophon, 2004)
• Wonderland (Edge Music/Deutsche Grammophon, 2006)
• Amor e Outras Manias Crônicas (YB Music, 2012)

Lähteet

• Guitar Alive Interview
• "GUITAR GODS: Badi Assad" interview (2008) (Arkistoitu – Internet Archive)

Linkkejä

• Kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
• MySpace