Heitor Villa-Lobos
Heitor Villa-Lobos (5. maaliskuuta 1887 Rio de Janeiro, Brasilia – 17. marraskuuta 1959 Rio de Janeiro) oli brasilialainen säveltäjä ja alan ensimmäinen Latinalaisesta Amerikasta maailmanmaineeseen noussut klassinen säveltäjä.[1]
.jpg)
Heitor Villa-Lobos aloitti musiikin opiskelun isänsä johdolla. Tämän kuoltua vuonna 1899 Villa-Lobos alkoi ansaita rahaa soittamalla kahviloissa. Vuonna 1905 hän teki ensimmäisen matkansa Brasilian kaakkoisosiin keräämään paikallista kansanmusiikkia. Myöhemmin hän opiskeli lyhyen aikaa musiikkia Rio de Janeiron kansallisessa musiikki-instituutissa. Villa-Lobos esitti omia sävellyksiään ensimmäistä kertaa julkisesti 1915 Rio de Janeirossa. Teokset herättivät kuulijoissa kiihkeää väittelyä. Myöhemmin hän sai sävellyksistään rahapalkinnon, jonka turvin hän saattoi vuonna 1923 matkustaa Pariisiin opiskelemaan. Kun Villa-Lobos palasi Rio de Janeiroon vuonna 1930, hänet nimitettiin kaupungin musiikkikasvatuksen yli-intendentin virkaan. [1] Vuonna 1944 Villa-Lobos matkusti Yhdysvaltoihin johtamaan omien sävellystensä esityksiä. Useat paikalliset orkesterit tilasivat säveltäjältä uusia teoksia.
Villa-Lobos selvisi vuonna 1948 suoritetusta syöpäleikkauksesta mutta kärsi sen jälkeen heikosta terveydestä ja kuoli Rio de Janeirossa 72-vuotiaana marraskuussa 1959.
Musiikki muokkaa
Villa-Lobosin tuotantoon kuuluu monenlaisia sävellyksiä. Hän sävelsi muun muassa sinfonioita, oopperoita, kamarimusiikkia ja pianokappaleita. Säveltäjän kuuluisimpiin teoksiin kuuluu Bachianas brasileiras (Bachia brasilialaisittain), jossa hän pyrki yhdistelemään Johann Sebastian Bachin ja brasilialaisen musiikin vaikutteita. Säveltäjä oli nuoruudessaan ottanut omaksi soittimekseen kitaran ja teki suuren osan sävellyksistään kitaralle.[1]
Sinfonioita Villa-Lobos sävelsi kaksitoista. Niistä viimeinen on vuodelta 1957. Säveltäjän tuotantoon kuuluu lisäksi muun muassa tunnettu Choros-sarja sekä viisi pianokonserttoa. Tyypillistä niille on rohkea rytmin käyttö ja spontaaniuden vaikutelma. Monissa teoksissa on mukana valtavia kuoro- ja orkesterimassoja, joille hän sävelsi omaperäisiä, kansanmusiikista tyyliteltyjä ja erinomaisesti soitinnettuja sävelmiä. Ranskalainen säveltäjä Olivier Messien on kutsunut häntä 1900-luvun nerokkaimmaksi soitintajaksi.[1]
Kirjallisuutta muokkaa
- Tarasti, Eero: Heitor Villa-Lobos ja Brasilian sielu. Helsinki: Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-418-9.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-öljytalous), s. 7883, art. Villa-Lobos, Heitor. Lähteessä kuolinaika 17.19.1959!. Otava, 1981. ISBN 951-1-06271-9.