Arla Foods
Arla Foods on kansainvälinen meijeriosuuskunta, jonka pääkonttori sijaitsee Aarhusissa, Tanskassa. Osuuskunnalla on runsaat 13 000 jäsentä seitsemässä Länsi-Euroopan maassa: Ruotsissa (25 %), Tanskassa (23 %), Saksassa (21 %), Isossa-Britanniassa (21 %), Belgiassa, Luxemburgissa ja Hollannissa.
| Arla Foods amba | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osuuskunta |
| ISIN | GB0002577657 |
| Kotipaikka | Aarhus, Tanska |
| Toimiala | elintarviketeollisuus |
| Tuotteet | maitotuotteet |
| Liikevaihto | 10,6 mrd EUR (2014) |
| Nettotulos | 320 milj. EUR (2014) |
| Tytäryhtiöt | muun muassa Arla Foods AB, Arla Oy |
| Omistaja | osuuskunnan jäsenet |
| Kotisivu |
www |
Arla Foods on Pohjoismaiden suurin maitotuotteiden valmistaja. Osuuskunnan liikevaihto vuonna 2014 oli 10,6 miljardia euroa ja henkilökunnan lukumäärä noin 19 000.
Yhtiörakenne muokkaa
Yhtiömuodoltaan Arla Foods on tanskalainen osuuskunta (Andelsselskab med begrænset ansvar, lyh. a.m.b.a.). Tytäryhtiöitä ja muita osakkuusyrityksiä osuuskunnalla on toista sataa noin 30 maassa. Suomen Arla-yhtiön omistaa ruotsalainen Arla Foods AB, jonka omistaja on emo-osuuskunta.[1]
Tuotteet muokkaa
Arla-yhtiöt hankkivat maitoraaka-ainetta vuonna 2014 noin 13,4 mrd. kiloa, josta 11,7 mrd. kiloa tuli osuuskunnan jäseniltä. Maidon ostohinta oli keskimäärin 42 senttiä kilolta.[1]
Arlan tärkeimmät tuotemerkit ovat Arla, Lurpak (voi ja muut levitteet) ja Castello (juustot).
Historia muokkaa
Arla Foods syntyi ruotsalaisen osuuskunta Arlan ja tanskalaisen osuustoiminnallisen yhtiön MD Foodsin yhdistyessä vuonna 2000. Arla Foods laajeni vuosina 2004–12, kun se perusti tai siihen liitettiin maitoalan liiketoimintoja useassa maassa: Kanadassa, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Tanskassa, Suomessa, Isossa-Britanniassa, Venäjällä, Hollannissa, Saksassa, Belgiassa ja Luxemburgissa. Marraskuussa 2006 Arla osti 30 % suomalaisen Ingman Foodsin meijeriliiketoiminnasta ja loppuosan elokuussa 2008.[2]
Melamiinikohu muokkaa
Arlan yhteistyömeijerin maitojauheessa havaittiin elokuussa 2008 melamiinia. Asian tultua ilmi yritys lopetti äidinmaitovastikkeiden valmistamisen Kiinassa. Melamiini aiheutti munuaiskivien muodostumisen äidinmaidonvastiketta saaneille lapsille. Lisäksi kolme lasta kuoli myrkytyksen seurauksena. Kiinan terveysministeriön mukaan vastikkeeseen joutunut melamiini on aiheuttanut yli 6 000 sairastumista. Melamiini joutui maitoon, kun maidontuottajat ja välittäjät jatkoivat maitoa vesilisällä ja tämän piilottamiseksi oli melamiinilla nostettu valkuaispitoisuus ennalleen ja näin vältetty ilmitulo vilppitesteissä.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b About us - Annual Reports Annual Report 2014. 2015. Arla Foods. Viitattu 6.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Arla ostaa loputkin Ingmanin osakkeista Taloussanomat. 22.8.2008. Viitattu 16.2.2016.
- ↑ Arla Foodsin uusi meijeri Kiinassa keskeytti tuotannon maitoskandaalin takia Helsingin Sanomat. 17.9.2008. Viitattu 29.10.2011.
